Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on tärkeä aihe ja siihen tarvitaan tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, jotka tukevat sekä energiatehokkuutta että sisäympäristön laatua. Hellejaksoista aiheutuu merkittävä määrä terveyshaittoja Suomessa. Vakavien haittojen riski kohdistuu erityisesti ikääntyneisiin ja pitkäaikaissairauksista kärsiviin (THL 2021). Tämän vuoksi tarvitaan varautumista ja ratkaisuja myös helteiden haittojen ehkäisyyn.
WHO suosittelee, että rakennusten kuumentumista ehkäistäisiin väestön tasolla ensisijaisesti passiivisten keinojen avulla, kuten ikkunoiden suojaamisella auringonpaisteelta ja asunnon läpivetotuulettamisella viileämpään aikaan, sillä nämä ratkaisut eivät lisää kasvihuonepäästöjä. Aktiivinen jäähdytys on kuitenkin tarpeen riskiryhmien osalta. Tällöin kannattaa valita mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuja.
Olemassa oleviin rakennuksiin on haastavaa ja kallista rakentaa jälkikäteen jäähdyttävää ilmastointijärjestelmää ja sen vuoksi ilmalämpöpumppujen käyttö rakennusten viilentämiseen on lisääntynyt. Ilmalämpöpumppuja on markkinoilla paljon erilaisia ja niissä käytetään erityyppisiä tekniikoita, joita markkinoidaan myös sisäilman puhdistamiseen. Tutkimustietoa näiden ratkaisujen vaikutuksesta sisäilman laatuun ei kuitenkaan vielä löydy.
Ilmalämpöpumpuissa käytettävien ilmanpuhdistusratkaisujen käytön yhteydessä tilaan voi mahdollisesti syntyä epäpuhtauksia, sillä tietyt tekniikat voivat tuottaa sivutuotteena esimerkiksi otsonia, varattuja partikkeleita ja ultrapieniä hiukkasia. Laitteen valmistajan on tärkeä osoittaa luotettavan tahon tekemin mittauksin, että laitteen käytössä ei synny haitallisia määriä epäpuhtauksia. Mekaanista suodatusta ja aktiivihiilisuodattimia käytettäessä ei synny edellä mainittuja epäpuhtauksia.
Ilmalämpöpumpun säännöllinen puhdistaminen on tärkeää laitteen toimintakunnon varmistamiseksi. Pumpun karkeasuodattimet kannattaa puhdistaa säännöllisesti noin kerran kuukaudessa, sillä se edesauttaa pumpun tehoa. Myös ulkoyksikön ritilä kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Aika ajoin kannattaa tarkastaa, että kondenssivesi poistuu suunnitellusti putkistoa pitkin eikä laitteeseen pääse kertymään kondenssivettä. Veden tulee ohjautua putkistosta suunnitellusti maahan tai viemäriin – se ei saa ohjautua rakennuksen seinään aiheuttaen kosteusrasitusta.
Aktiiviset viilennysratkaisut ovat aina kustannuskysymys, mikä voi aiheuttaa eriarvoistumista, kun kaikilla ei ole varaa ja mahdollisuutta hankkia viilennystä. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää turvata viilennys hoitolaitoksissa ja hoivakodeissa asuville riskiryhmille, jotka eivät voi itse vaikuttaa elinympäristöönsä. Lisäksi olisi tärkeää järjestää julkisia, viilennettyjä tiloja kaikkien saataville. Kaupunki- ja rakennesuunnittelussa tulee huomioida kuuma-altistumisen torjuminen mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi rakennusten suuntauksella, heijastuksilla ja viherrakentamisella. Myös energiatehokkaiden viilennysratkaisujen suunnittelu tulisi huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Lähde:
Kollanus & Lanki, 2021. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa. THL Työpaperi 14/2021. Helteen terveyshaitat ja niiden ehkäisy Suomessa
Teksti: Hanna Leppänen, Rakennustieto Oy
Artikkelikuva: iStock
