Asuntokaupan kuntotarkastusta ohjaavat RT-ohjekortit uudistuivat kesällä 2026. Mikä on uudistusten taustalla, mikä muuttuu, ja millaisia haasteita aiheeseen liittyy?
Asuntokaupan kuntotarkastus on puolueeton selvitys kiinteistön kunnosta, riskeistä ja korjaustarpeista. Kuntotarkastus on kaupan molempien osapuolten etu, ja se vähentää kaupan jälkeisiä riitoja. Rakennustieto julkaisi 12.6.2026 KH-kortistossa uudistetut ohjekortit, jotka auttavat kuntotarkastuksen tilaamisessa ja suorittamisessa: RT 103997 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Tilaajan ohje ja RT 103996 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohje.
Ilkka Friman Rakennustieto Oy:stä toteaa, että RT-korttien uudistuksessa yli 20 vuotta käytössä olleet kuntotarkastusohjeet päivitettiin vastaamaan nykyisiä käytäntöjä ja vaatimuksia.
– Uudistuksen pohjatyö käynnistyi jo korona-aikana, ja laaja toimikunta sekä lausuntokierrokset varmistivat sisällön huolellisen läpikäynnin ja yhteisen näkemyksen muodostamisen.
Esko Lindblad, FISE AKK-lautakunnan pj. ja Rakennustietosäätiö RTS:n TK 488 pj., kertoo, että RT-korttien uudistusprosessissa korostui erityisesti pätevyyksien rooli ja pätevyyksien kehittämisen haasteet.
– Tällä hetkellä FISEn rekisterissä on 79 asuntokaupan kuntotarkastajaa.
Kuntotarkastajien pätevyyden saaminen lainsäädäntöön on ollut Lindbladin mukaan pitkään tavoitteena, mutta yritykset eivät ole toistaiseksi edenneet, vaikka tarve on tunnistettu.
– Pätevyyttä on yritetty saada lakiin lähes 15 vuotta. Edelleen elämme toivossa, että näin tulisi jonakin päivänä käymään.
Tilaajalle selkeämpi kuva kuntotarkastuksesta
Tiina Koskinen-Tammi Asianajotoimisto Alfa Oy:stä sanoo, että Tilaajan ohjeen päivitys korostaa kuntotarkastuksen kokonaisuuden ymmärtämistä erityisesti asuntokaupan osapuolten näkökulmasta.
– Ohje kokoaa selkeäksi tietopaketiksi sen, mitä kuntotarkastukselta voidaan odottaa, mitä se sisältää ja millaisia vastuita siihen liittyy.
– Päivitystyö on tehty tiiviissä yhteydessä suoritusohjeen kanssa, ja yhdessä nämä muodostavat kokonaisuuden, joka ohjaa kohti yhtenäistä hyvää kuntotarkastustapaa ja auttaa ehkäisemään riitatilanteita asuntokaupan jälkeen, Koskinen-Tammi sanoo.
Suoritusohje tarkentaa käytäntöjä
Antti Heimlander Rakmentor Oy:stä kertoo, että RT-korttien uudistuksessa suoritusohjeen päivitys keskittyy ennen kaikkea käytäntöjen selkeyttämiseen ja ajantasaistamiseen ilman, että kuntotarkastuksen perusperiaatteita on muutettu.
– Ohjeeseen on koottu hajallaan olleita sisältöjä loogisemmiksi kokonaisuuksiksi, tarkennettu tarkastuksen eri vaiheita sekä lisätty uusia havaintokohteita ja riskirakenteiden käsittelyä. Isoja linjoja ei ole kuitenkaan lähdetty muokkaamaan.
Heimlanderin mukaan keskeisiä muutoksia suoritusohjeen päivityksessä ovat muun muassa vaatimus alkuhaastattelun kysymysten toimittamisesta ennakkoon asiakkaalle, riskirakenteiden aiempaa systemaattisempi esittäminen sekä varautumistarpeiden ja teknisten käyttöikien laajempi huomiointi.
– Uudistus parantaa erityisesti raportoinnin selkeyttä ja auttaa tuomaan esiin tulevia korjaustarpeita, mikä tukee asuntokaupan osapuolten päätöksentekoa ja vähentää epävarmuuksia
Raportoinnin vaatimukset täsmentyvät
Marianne Palo, Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto, Lakiasiantoimisto Palo & Co Oy, toteaa, että RT-korttien uudistuksessa raportoinnin roolia on selkeytetty ja vahvistettu.
– Uusi suoritusohje määrittelee aiempaa tarkemmin, mitä kuntotarkastusraportin tulee sisältää, mukaan lukien riskirakenteet, toimenpide-ehdotukset (kuten lisätutkimus-, korjaus- tai seurantatarpeet) sekä tiedot rakenteiden ja järjestelmien teknisestä käyttöiästä.
– Raportti ei ole korjaussuunnitelma, mutta sen avulla voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä esimerkiksi kauppahinnasta ja kauppakirjan ehdoista, Palo sanoo.
Tarkempaa ja ennakoivampaa kuntotarkastusta
Esa Perho, Tavarantarkastajayhdistys HTT ry, Insinööritoimisto Esa Perho Oy, sanoo, että RT‑korttien uudistuksessa tarkastajan näkökulmasta korostuvat erityisesti tarkastuksen lähtötietojen ja raportoinnin tarkentaminen. Alkuhaastattelua, korjaushistorian erittelyä ja lupatietoja on täsmennetty, jotta tarkastuksen pohjaksi saadaan luotettavampi kokonaiskuva.
– Raportoinnissa keskeiseksi nousee riskihavaintojen perusteleminen, teknisten käyttöikien kohdekohtainen esittäminen sekä varautumistarpeiden ennakointi: pelkkä nykykunnon kuvaus ei enää riitä, vaan raportin tulee tuoda esiin myös tulevat korjaustarpeet ja epävarmuustekijät. Näin parannetaan tiedon laatua ja autetaan kaupan osapuolia ymmärtämään paremmin kohteen todellinen tilanne.
Kohti luotettavampaa asuntokauppaa
Useista näkökulmista tarkasteltuna uudistus tähtää samaan päämäärään: luotettavampaan asuntokauppaan. Yhtenäisemmät käytännöt, selkeämpi raportointi ja parempi riskien tunnistaminen tukevat sekä ostajan että myyjän asemaa ja vähentävät epäselvyyksiä.
Aihetta käsiteltiin Rakennustiedon webinaarissa 12.6.2026.
Teksti: Anna Merikari
Kuva: iStock
Lue myös:
Asuntojen kuntotarkastukset– asiantuntijat peräänkuuluttavat selkeyttä ja osaamista (Sisäilmauutiset 10.12.2025)