Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on julkaissut uuden työpaperin Usein kysyttyä sisäilmasta, joka kokoaa yhteen vuosien aikana kertyneen tutkimustiedon ja useimmin esitetyt kysymykset sisäympäristöstä, sisäilmasta ja terveydestä. Työpaperin tavoitteena on tarjota luotettavaa, tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa aiheista, joihin liittyy edelleen paljon kysymyksiä ja myös ristiriitaista tietoa julkisessa keskustelussa.
Työpaperin taustalla on Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma, joka on vuodesta 2018 lähtien pyrkinyt lisäämään sekä ammattilaisten että kansalaisten ymmärrystä sisäympäristöjen vaikutuksista terveyteen. Ohjelmassa aiemmin verkossa julkaistu usein kysyttyjen kysymysten materiaalipankki on nyt päivitetty ja koottu omaksi julkaisukseen sen jälkeen, kun sisäilmasisältöjä poistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta verkkosivu-uudistuksen yhteydessä.
– Kansallisessa sisäilma ja terveys -ohjelmassa on tehty iso työ useamman asiantuntijan voimin, kun usein kysyttyjä kysymyksiä on kerätty ja niihin on vastattu. Nyt THL:n verkkosivu-uudistuksen myötä, ja myös tiedon lisääntymisen vuoksi, oli hyvä hetki päivittää ja koota kysymykset yhteen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Anniina Salmela kertoo.
Sisäilmaan liittyvä tieto kiinnostaa edelleen
Vaikka sisäympäristöihin liittyvää tutkimustietoa on tuotettu runsaasti, tiedon luotettavuuden arviointi voi olla kansalaiselle vaikeaa. Tietotarve ei ole vähentynyt, vaan sisäilmaan liittyvät kysymykset puhuttavat edelleen niin asukkaita, työntekijöitä kuin rakennusten omistajiakin. Työpaperin tarkoituksena on vastata näihin kysymyksiin tiiviisti ja ymmärrettävästi tutkimusnäytön pohjalta.
– Etenkin kosteusvaurioiden ja mikrobien sekä terveysvaikutusten osalta meillä on ollut riskejä korostavaa ajattelua ja väärinkäsityksiä. Sisäympäristöön liittyviä riskikäsityksiä on pystytty oikaisemaan Kansallisen sisäilma ja terveys –ohjelman toimilla. Tämä on ollut etenkin ammattilaisten näkökulmasta merkittävää. Edelleen tietoa kuitenkin tarvitaan sisäympäristöasioista laajasti, sillä meillä on yhä sisäympäristöön liittyviä ongelmatilanteita. Tämäntyyppisellä julkaisulla pystymme ammattilaisten lisäksi tavoittamaan myös kansalaisia, sillä Usein kysyttyä sisäilmasta -julkaisu on avoimesti saatavilla verkossa, Salmela sanoo.
Sisäilman merkittävimmät terveysriskit eivät aina ole ne, joista eniten puhutaan
Työpaperissa kerrotaan, että sisäympäristöissä esiintyy monenlaisia epäpuhtauksia ja tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa oireita tai lisätä sairastumisriskiä. Väestötasolla merkittävimmiksi terveyshaitoiksi nousevat ulkoilman pienhiukkaset, radon, passiivinen tupakointi sekä rakennusten kosteusvauriot. Näiden vaikutukset näkyvät esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksina, keuhkosyöpänä sekä astmana.
THL:n kokoamien tietojen mukaan ympäristöaltisteet aiheuttavat Suomessa vuosittain noin 67 000 menetettyä tervettä elinvuotta. Sisäilmaan ulkoa kulkeutuvat pienhiukkaset muodostavat selvästi suurimman tautitaakan, kun taas radon, passiivinen tupakointi ja kotien kosteusvauriot seuraavat perässä.
Työpaperissa muistutetaan myös, että kosteus- ja mikrobivaurioiden yhteys erityisesti hengitystieoireisiin ja astmaan tunnetaan hyvin, vaikka kaikkia niiden aiheuttamien terveyshaittojen mekanismeja ei vielä tunneta tarkasti. Tämä ei kuitenkaan vähennä korjaustoimenpiteiden tarvetta.
– Ohjelmassa olemme osoittaneet, että koemme riskit eritasoisina ja toisinaan arvioimme riskin väärin. Hyvä esimerkki on puunpoltto. Savun haju yhdistetään positiivisessa mielessä vaikkapa kesään ja mökkeilyyn, vaikka pienhiukkasten tautitaakka on merkittävä. Jos mietitään yleisesti teemoja, jotka puhuttavat ja joissa on tiedontarvetta, esiin nousevat sisäympäristöjen hajut. Olemme julkaisemassa aiheesta raportin pian, Salmela kertoo.
Käytännön apua kansalaisille ja ammattilaisille
Työpaperista löytyy vastauksia muun muassa kosteusvaurioihin, ilmanvaihtoon, sisäilmaongelmien selvittämiseen, mikrobeihin, ilmanpuhdistimiin, otsonointiin ja terveysoireisiin liittyviin kysymyksiin.
Työpaperin tekijöiden mukaan tavoitteena on tarjota helposti saavutettava tietopaketti, joka perustuu tutkittuun tietoon ja asiantuntijoiden kokemukseen.
– Tämä julkaisu tarjoaa pohjatietoa sisäympäristöasioista ja niihin liittyviin tilanteisiin, mutta on hyvä muistaa, että käytännön sisäympäristötilanteiden arviointi edellyttää tutkittuun tietoon, kokonaisvaltaiseen riskinarviointiin ja yksilöllisten tilanteiden huomioimiseen perustuvaa tarkastelua, Salmela tähdentää.
Lue lisää:
Usein kysyttyä sisäilmasta -julkaisu
Artikkelikuva: iStock