Asbesti tappaa

”Asbestikuolemista päästään vain kieltämällä asbestin käyttö kokonaan.” 

 Helmikuussa Hanasaaressa pidetty kansainvälinen konferenssi suositti, että asbestin käyttö pitää kieltää kaikkialla maailmassa. Purkutöissä ohjeita pitää noudattaa pilkulleen.

 -Turvallista asbestin käyttöä ei ole olemassa, muistuttaa ylilääkäri Panu Oksa Työterveyslaitoksesta.

Suomessa asbestille voi nykyään altistua vain asbestin purkutöissä vanhoja rakennuksia korjattaessa, mikäli työtä ei hoideta asianmukaisesti. Purkutyöt ovat luvanvaraisia ja niitä saavat tehdä vain erikoiskoulutuksen saaneet ihmiset.

– Mikäli purkutyö tehdään ohjeiden mukaisesti, altistumisen vaara on vähäinen.

Oksa toteaa kuitenkin, että yksittäisten sairastumisten perusteella näyttää valitettavasti siltä, etteivät Suomessakaan kaikki täysin ymmärrä asbestin salakavaluutta. Altistumiselta välttyy vain, kun työskentelyohjeita noudattaa pilkulleen, hän korostaa.

Oksan mukaan Suomessa asbestin aiheuttamia ammattitauteja todetaan vuosittain noin 600 ihmisellä. Heistä 100–150 sairastuu syöpään. Yleisimmät asbestin aiheuttamat sairaudet ovat keuhkosyöpä, keuhkopussin tai vatsakalvon kasvain (mesoteliooma) ja asbestipölykeuhko. Mesotelioomien määrä koko maailmassa kasvaa viiden prosentin vuosivauhdilla.

Talous jyrää maailmalla terveyden

Haitoista huolimatta asbestia käytetään maailmalla edelleen noin 2,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Asbestisairaudet ovat siis edelleen ajankohtainen ongelma, vaikka asbestin käyttö on kielletty jo 55 teollisuusmaassa. Nykyinen globaali asbestituotanto on yli 2 miljoonaa tonnia ja maailmassa altistuu edelleen 125 miljoonaa työntekijää asbestille. Asbestin kulutus on siirtymässä teollisuusmaista kehitys maihin, joilla on puutteelliset valmiudet asbestihaittojen torjuntaan.

– Asbestisairaudet ja kuolemat olisivat vältettävissä helposti: kielletään asbestin käyttö kokonaan, kuten Maailman terveysjärjestö WHO:kin suosittelee, sanoo professori Ken Takahashi Työ- ja ympäristöterveyden yliopistosta Japanista.

Hän toteaa myös, että on tuskallista katsoa vierestä, kuinka kehitysmaat tekevät samat virheet, jotka me teimme aikanaan. Osittain kyse on tietämättömyydestä; osittain kehitysmaissa ei ole herätty asbestin haittoihin, sillä altistumisen ja sairastumisen välillä on 10–50 vuoden viive.

Asbestin tuottajat suuntaavat markkinointiaan kehittyviin maihin, koska vanhat markkina-alueet esimerkiksi Euroopassa ovat kadonneet asbestin uuskäyttökieltojen vuoksi.

– Asbestin vaarat tunnetaan hyvin myös Pohjois-Amerikassa ja käyttö on tarkasti säänneltyä. Teollisuuden edut painavat silti: esimerkiksi Kanadassa vuonna 2012 Quebecin paikallishallinto päätti antaa kahdelle viimeiselle, jo suljetulle asbestikaivokselle lainat, joiden avulla kaivokset olisi avattu uudestaan 20 vuodeksi. Päätös onneksi peruttiin myöhemmin, kiittää Toronton yliopiston emeritusprofessori Anthony Miller.

Kansainvälinen tutkijayhteisö työskentelee asbestihaittojen vähentämiseksi.

Yksi tapa taistella ihmishenkien puolesta on Helsinki kriteerit -dokumentti, joka on kansainvälisessä käytössä oleva asiantuntijasuositus asbestisairauksien diagnostiikkaan ja altistumisen arviointiin. Dokumenttia on päivitetty nyt laajana kansainvälisenä yhteistyönä 30 asiantuntijan voimin.

Dokumenttia suosituksineen viimeisteltiin International Conference on Monitoring and Surveillance of Asbestos-Related Diseases -tilaisuuden yhteydessä helmikuussa Hanasaaressa Espoossa. Dokumentin osa-alueet ja suositukset tullaan julkaisemaan painettuna kirjana ja Työterveyslaitoksen sivuilla sähköisenä versiona.

Konferenssiin kokoontui yhteensä 150 asiantuntijaa 24 maasta, Australiasta, Aasiasta, Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta käsittelemään asbestisairauksien tunnistamista ja ehkäisyä uusimman tutkimustiedon valossa. Viime vuosisadalla tapahtunut asbestin käyttö näkyy asbestisairauksina, syöpinä ja pölykeuhkosairauksina vielä pitkään tulevaisuudessa, teollisuusmaissa aina vuosisadan puoliväliin ja ylikin. Maailman terveysjärjestön, WHO:n arvion mukaan tällä hetkellä yli 100000 työntekijää kuolee vuosittain maailmassa asbestin aiheuttamiin sairauksiin, syöpiin ja pölykeuhkosairauteen, joiden hoitomahdollisuudet ovat vielä varsin rajalliset.  

Lisätietoja asbestista, siltä suojautumisesta ja konferenssista nettisivuilta

www.ttl.fi

Helsinki-kriteerit

Asbestisairauksien tunnistaminen vaatii erityisasiantuntemusta ja huomattava osa taudeista jää toteamatta tai niitä, esimerkiksi keuhkosyöpiä, ei yhdistetä asbestiin. Sen vuoksi kansainvälinen ohjeistus asbestisairauksien löytämiseksi, tunnistamiseksi, diagnosoimiseksi ja ehkäisemiseksi on kipeästi tarpeen. Helmikuussa pidetty Hanasaaren kokous päivitti jo vuonna 1997 laaditut kansainvälisesti laajassa käytössä olleet Helsinkikriteerit asbestisairauksien tunnistamiseksi ja diagnosoimiseksi.

Ohjeen päivitys tapahtui uusimpaan asbestisairauksia koskevaan tutkimustietoon nojautuen alan johtavien kansainvälisten asiantuntijoiden kaksivuotisen valmistelun pohjalta. Asiantuntijat tunnistivat asbestin aiheuttamiksi jo aikaisemmin todettujen keuhkosyövän, keuhkopussin syövän ja pölykeuhkosairauden, asbestoosin lisäksi kolme uutta asbestiammattitautia: kurkunpään syövän, munasarjasyövän ja vatsakalvon takaisen fibroosin. Uusitut kriteerit hyväksyttiin Hanasaaren kokouksessa ja ne tullaan saattamaan kaikkien maiden saataville. Niitä käytetään laajasti myös asbestisairauksien diagnostiikan koulutuksessa.

Helsinki-julkilausuma

Hanasaaren kokous hyväksyi myös asbestisairauksien tunnistamista, ehkäisyä ja eliminointia koskevan julkilausuman. Siinä korostetaan asbestisairauksien ehkäisyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poistamalla asbesti kokonaan käytöstä. Tämä tapahtuu toteuttamalla globaali asbestin tuotanto- ja käyttökielto, kuten teollisuusmaissa, muun muassa Suomessa on jo 20 vuotta sitten tehty.

Varhaisen ennaltaehkäisyn tavoite edellyttää myös erittäin huolellista työntekijöiden suojausta asbestin purkutöissä ja asbestijätettä käsiteltäessä. Etenkin kehitysmaissa ja nopeasti teollistuvissa maissa, mutta myös teollisuusmaissa tarvitaan edelleen hallinnon, terveydenhuollon, työnantajien ja työntekijöiden koulutusta asbestihaittojen torjunnassa. Opastus asbestihaittojen torjunnassa tulee ulottaa myös asuintalojen omistajiin ja suureen yleisöön.

 TEKSTI Esko Kukkonen KUVA Delete