Tulossa on uudet ohje et Ilmanvaihtolait teiden kunnon tutkimiseen.
“Eihän se toimi kuitenkaan”, ”Ilmastointijärjestelmät eivät toimi koskaan” ovat heittoja joita jokainen alalla toimiva on kuullut, ehkä kyllästymiseen asti, sanoo kokenut suunnittelija, diplomi-insinööri Markku Rantama.
– Tunnen useita ihmisiä jotka ovat vakaasti sitä mieltä, että koneellinen ilmanvaihto tai ilmastointi ovat syypäitä monenlaisiin terveysongelmiin, alkaen kosteus- ja homeongelmista.
Rantama uskoo, että totta tästä on ainakin toinen puoli. Hänen mukaansa ilmanvaihto- tai ilmastointilaitos on liian usein ollut alun perinkin puutteellinen, otettu käyttöön ilman huolellista käyttöönottomenettelyä ja jatkuva ylläpito on laiminlyöty.
– Järjestelmiä ei myöskään ole pidetty ajan tasalla, kun rakennuksissa on tapahtunut toiminnallisia muutoksia. Ilmanvaihdon määrää on pienennetty suunnitellusta energian säästön toivossa ja hyvin usein myös laitteiden aiheuttaman ääniongelman vuoksi.
Rakennusala ei Rantaman mukaan yleisestikään ole tunnettu korkean laadun maineesta. IV-ala ei ole ollut poikkeus parempaan suuntaan. Siksi onkin Rantaman mukaan tärkeää saada ilmanvaihtolaitteiden kuntotutkimus käyttöön ja toimimaan käytännössä.
– Sen avulla voimme saada paremman sisäilmaston ja voimme samalla säästää energiaa.
IV–kuntotutkimuksen hyödyt
Rantama kertoo, että koko ilmastointijärjestelmän kattava ja piakkoin julkaistava kuntotutkimusmenettely on valmisteltu laajan kotimaisen asiantuntijajoukon myötävaikutuksella ja Ympäristöministeriön ja Suomen LVI-liiton rahoituksella. Siinä on laadittu sekä yleisohjeet ja myös ohjeet tilaajille.
– Ohjeita on lisäksi järjestelmien arvioinnille, ylläpidon arvioinnille, laskentaohjeet kuntotutkimuksen yhteydessä edellytetyille laskelmille sekä lukuisia tarkempia ohjeita eri järjestelmien ja komponenttien yksityiskohtaisista kuntotutkimuksista.
Rantaman mukaan pitäisi syntyä sekä kysyntää että tarjontaa, että IV-kuntotutkimus olisi todellinen edistysaskel parempaan,
– Kuntotutkimus maksaa, joten sen hyödyt olisi nähtävä. Valveutuneet tilaajat olisi saatava liikkeelle ensin. IV-kuntotutkimus voisi olla osa niistä toimenpiteistä, joista sovitaan valtiovallan ja toimialajärjestöjen keskeisissä energiatehokkuussopimuksissa. IV-kuntotutkimus voisi olla edellytyksenä joillekin korjaus- tai energiaavustuspäätöksille. Tarjontaa syntyy, jos kysyntää on näköpiirissä.
Tarvitaan lisäkoulutusta
Kuntotutkimuksen suorittajiksi sopivia ammattilaisia on kyllä tarjolla, mutta useimmat tarvitsevat koulutusta tehtävään.
Rantama kertoo, että tarkoituksena on jatkaa kehityshanketta laajemmalla pilotointi-ohjelmalla ja siihen liitetyllä koulutusmateriaalin kehittämisellä. Samalla muokataan perusteet sekä pätevöitymiselle että IV-kuntotutkijoiden sertifi oinnille.
– Pilotoinnissa voidaan myös osoittaa menettelyn todellisia hyötyjä, ja tätä tietoa voidaan sitten käyttää kampanjoinnissa toimivan ilmastoinnin edistämiseksi.
IV-kuntotutkimukselle on Rantaman mukaan tarvetta, jos rakennuksen ikä ja kuluminen edellyttävät perusteellisempia korjauksia, tai tilojen käyttötarkoitus on muuttumassa. Ja tietenkin silloin, kun rakennuksessa on havaittu sisäilmaongelmia joilla on todennäköisesti yhteys ilmastointijärjestelmän toimintaan.
– Joskus on tarpeen myös hakea energiatehokkuuteen parannuksia, sillä ilmanvaihto on merkittävässä roolissa energiankäytössä.
Kaksivaiheinen kuntotutkimus
Nyt kehitetty IV-kuntotutkimusmenettely on kaksivaiheinen.
– Perusosa sisältää esitarkastustehtävät; asiakirjojen tarkastuksen, avainhenkilöiden haastattelun ja arviointikierroksen rakennuksessa.
Rinnan järjestelmien yleisarvioinnin kanssa arvioidaan myös IV-laitoksen ylläpidon toiminta.
– Hyvin usein täältä löytyvät mahdollisten toiminnallisten ongelmien syyt. Sellaiset asiat kuten kanaviston puhtaus ja ylläpidon taso kuuluvat jo normaalin kuntoarvioinnin tarkasteluun. Jos nimenomaan näissä on oleellisia puutteita, tulisi ne korjata ennen kuin edellytetään varsinaista kuntotutkimusta.
Rantama kertoo, että järjestelmien yleisarvioinnin jälkeen, ellei laitosta todeta korjauskelvottomaksi, edetään yksityiskohtaisiin kuntotutkimuksiin. Nämä voivat kohdistua kaikkiin järjestelmän osiin ja komponentteihin.
– Yksityiskohtaiset kuntotutkimukset paneutuvat tarkemmin osajärjestelmiin (jäähdytys, mittaus ja säätö) sekä IV-järjestelmän komponentteihin (kanavat, puhaltimet, suodattimet, lämmöntalteenotto jne.). Näille on kullekin annettu ohjeet siitä, mihin huomio tulee erityisesti kiinnittää, ja jokaisella ohjeistolla on raportointimallinsa.
Ehdotettu IV-kuntotutkimus palvelee myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin edellyttämää velvoitetta ilmastointijärjestelmien tarkastuksen vaihtoehtoisesta menettelystä.
– Kuntotutkimuksessa on arvioitava silloin jäähdytystarpeen pienentämismahdollisuudet ja ilmastoinnin jäähdytysjärjestelmien energiatehokkuus.
Varsinaisia sisäilmasto-ongelmia ei selvitetä IV-kuntotutkimuksen puitteissa, vaan ne tutkitaan mahdollisuuksien mukaan ennen kuntotutkimusta. Tällöin noudatetaan esimerkiksi Työterveyslaitoksen laatimaa ohjetta sisäilmasto-ongelman selvittämiseen.
Kokonaisvaltainen näkemys
Kuntotutkimuksessa ratkaisujen käyttökelpoisuutta on tarkasteltava kaikista oleellisista näkökulmista: sisäilmasto, energiatehokkuus, toiminnallisuus, muunneltavuus, täydennettävyys ja kustannustehokkuus.
– Tämä tehtävä on kenties kuntotutkimuksen vaativin osa, koska tekijän on ymmärrettävä rakennuksen käyttö ja IV-järjestelmään liittyvät tarpeet kokonaisvaltaisesti.
Asuinrakennusten osalta IV-kuntotutkimus on tehty hieman yksinkertaisemmaksi.
– Ohjeistus keskittyy tyypillisiin asuinrakennusten järjestelmiin ja niiden ongelmiin. Jakoa perusosaan ja yksityiskohtaisiin ohjeisiin ei siinä ole, vaan työ tehdään yhtenä kokonaisuutena.
Suomi valitsi vapaaehtoiset tarkastukset
EU:N UUSITTU EPBD DIREKTIIVI asettaa vaatimuksia paitsi rakennusten energiatehokkuudelle, myös niiden ilmastointilaitosten tarkastamiselle. Direktiivin mukaan vaatimus voidaan kansallisesti toteuttaa joko pakollisina tarkastuksina tai vaihtoehtoisella tavalla, joka voi muun muassa sisältää neuvontaa ilmastointijärjestelmien vaihtamisesta ja vapaaehtoisia tarkastuksia. Suomessa on valittu jälkimmäinen tapa. Vaihtoehtoisen toimintatavan tuloksista tulee raportoida komissiolle.
Ympäristöministeriöstä kerrotaan, että tämän vaihtoehtoisen menettelyn valintaperusteluna oli se, että lakisääteiset tarkastukset ovat kalliimpia valtiontaloudelle ja yksityisille. Nämä vapaaehtoiset tarkastukset on tarkoitus liittää vapaaehtoisiin energiatehokkuussopimuksiin. Kohderyhmäksi tulevat nyt myös nimellisteholtaan alle 12 kW:n laitteet ja kaukojäähdytys.
Direktiivin vaatimus on ulotettu koskemaan ilmastointilaitosten osia, joihin voidaan päästä käsiksi. Vaatimuksella pyritään turvaamaan ilmastointilaitteiden asianmukainen ja energiataloudellinen toiminta. Tarkastusten käytännön suorittamista varten tarvitaan Suomessa uusia ohjeita. Nämä ohjeet ovat nyt valmisteilla.
Ympäristöministeriön, joka on rahoittanut ohjeen valmistelun, taholta todetaan, että ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotarkastusmenettelyn kehittäminen on ollut haastava tehtävä. Sillä on pystyttävä löytämään sisäilman ongelmat ja tuotava esille energiatalouden parantamiseen tarvittavat toimenpiteet. Sen tulee olla myös rakennuksen muihin kuntoarvoihin hyvin liittyvä ja annettava eväitä rakennusten huollon ja talouden pitkän tähtäimen suunnittelulle.
TEKSTI Esko Kukkonen