Tarkastusvaliokunnan lausunto asiasta tulee vielä lähiviikkoina koko eduskunnan käsittelyyn. Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot saavat valiokunnalta erityisen kiitoksen.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta käsitteli viime viikkoina valtioneuvoston toimintakertomusta vuodelta 2014. Siinä se arvioi, kuinka hyvin hallitus ja eri toimijat olivat ottaneet vaarin eduskunnan ison salin vuonna 2013 hyväksymästä kannanotosta kosteus- ja homevaurioiden ja – ongelmien hoidosta ( EK 5/2013 vp).
Valiokunta katsoo, että kehittämishankkeen hyödyt on nyt saavutettu, toteaa neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä. Valiokunta pitää välttämättömänä, että talkoiden päätyttyä hallitus edistää rakennusten terveellisyyttä suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti sekä varmistaa rakennusterveyteen liittyvän poikkihallinnollisen yhteistyön ja alan toimijoiden mukanaolon. Valiokunta pitää tärkeänä siinä muun muassa rakennussektorin aktiivista osallistumista.
Kannanotossa todetaan edistystä tapahtuneen, niin kuin yleisessä asenneilmapiirissäkin on nähtävissä ja varmasti tarkastusvaliokunnan ja hometalkoiden toimilla on ollut siihen suuri merkitys.
Kosteus- ja homeasioissa tarkastusvaliokunta piti voimassa lähes kaikki aiemmat kannanottonsa
Tarkastusvaliokunta piti voimassa kannanottoja 2,9,10 ja 12 lukuun ottamatta kaikki muut eduskunnan aiemman kannanoton kohdat, kertoo Vesa Pekkola. Tämä vastaa myös meidän käsitystä siitä, mitkä toimet ovat yhä ajankohtaisia ja mitkä on toteutettu siten kuin virkamiesvoimin pystymme toteuttamaan. Sinänsä pidän hyvänä asiana sitä, että ne kannanotot jäivät yhä voimaan, missä tavoitteita ei ole täysimääräisesti saavutettu, sillä tarkastusvaliokunnan kannanotto antaa tekemiselle hyvän selkänojan, Pekkola painottaa.
Valiokunta katsoo, että kehittämishankkeen hyödyt on nyt saavutettu. Valiokunta pitää välttämättömänä, että talkoiden päätyttyä hallitus edistää rakennusten terveellisyyttä suunnitelmallisesti ja tuloksellisesti sekä varmistaa rakennusterveyteen liittyvän poikkihallinnollisen yhteistyön ja alan toimijoiden mukanaolon. Valiokunta pitää tärkeänä mm. rakennussektorin aktiivista osallistumista.
Kannanotossa oli todettu edistystä tapahtuneen, niin kuin yleisessä asenneilmapiirissäkin on nähtävissä ja varmasti tarkastusvaliokunnan ja hometalkoiden toimilla on ollut siihen suuri merkitys, toteaa Pekkola. Vuoden 2015 kertomukseen toivottiin lisää konkretiaa, mm. siitä, miten käytännön tasolla esimerkiksi tutkimuksin, tilastoin ja esimerkein voidaan osoittaa, että rakentamisen virheet ja kosteus- ja homevaurioiden määrä ovat vähentyneet rakennustyömailla. Tämä antaa jonkin verran haastetta, sillä vertailuaineisto on enemmän tai vähemmän arvioita ja näinkin suuressa asiassa eri toimien vaikutukset näkyvät pitkällä tähtäimellä.
Valiokunnan koko lausunto nykymuodossaan
Tarkastusvaliokunta toteaa, että edellytykset rakennusten kosteus- ja homevaurioiden ehkäisemiseksi ja niistä aiheutuvien haittojen pienentämiseksi ovat tarkastusvaliokunnan mietinnön (TrVM 1/2013 vp) ja sen perusteella annetun eduskunnan kannanoton (eduskunnan kirjelmä 5/2013 vp) toteuttamisen johdosta selvästi parantuneet. Valiokunta pitää myönteisenä, että kaikkien mietintöön sisältyneiden 14 kannanottokohdan toteuttamiseksi on vireillä tai toteutettu kehittämistoimia ja sitä, että hallinnonalojen yhteistyö on lisääntynyt. Usean kehittämistoimen on arvioitu päättyvän viimeistään vuoden 2016 aikana. Valiokunta kuitenkin kiirehtii kehittämishankkeiden toteutusta. Tärkeää on hyödyntää kehittämishankkeiden tuloksia mahdollisimman nopeasti, jotta mm. uudis- ja korjausrakentamisen virheet vähenevät. Valiokunnan arvion mukaan tässä ei ole vielä tapahtunut olennaista parannusta.
1. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rakentamisen ohjauksen ja neuvonnan uudistamiseksi, koska nykyinen ohjausjärjestelmä ei toimi. Tässä yhteydessä tulee saada aikaiseksi toimiva rakennusten elinkaaren aikainen ja rakentamisen kosteudenhallintaa koskeva keskitetty valtion ohjaus- ja neuvontajärjestelmä. Nykyisistä viranomaisista tehtävän hoitoon soveltuisivat esimerkiksi ARA tai yksi ELY-keskuksista.
3. Eduskunta edellyttää, että hallitus ottaa jo nyt käynnissä olevissa maankäyttö- ja rakennuslain sekä rakentamismääräyskokoelman muutosten valmistelussa rakennusten terveellisyyden paremmin huomioon. Valmisteluun tulee sisältyä myös selkeät rakennusalan pätevyysvaatimukset, joiden avulla parannetaan alan osaamista ja lisätään pätevien asiantuntijoiden määrää. Pätevyysvaatimusten tulee olla myös yhdenmukaisia terveydensuojelua ja työsuojelua koskevien säädösten kanssa.
4. Eduskunta edellyttää, että hallitus löytää tosiasialliset keinot rakennusten terveellisyyttä koskevien säädösten ja määräysten noudattamiseksi. Rakentamista on pystyttävä valvomaan nykyistä paremmin ja valvonnan on oltava oikea-aikaista. Tärkeää on parantaa rakennushankkeen vaihekohtaista dokumentointia mietinnössä esitetyllä tavalla ja tarkastusasiakirjamenettelyä, jotta reaaliaikaisesti voidaan todentaa, kuka on rakennushankkeen eri vaiheissa tehnyt, mitä ja miten. Tämän lisäksi tulee rakennuksesta näkyä, esim. kyltissä, mikä taho on toiminut pääsuunnittelijana, pääurakoitsijana ja valvojana.
Valiokunta kiirehtii niiden kehittämishankkeiden toteuttamista, joiden tarkoituksena on parantaa rakentamisen laatua. Tärkeää mm. kehittää rakentamisen valvontaa tarkoituksenmukaisemmaksi sekä huolehtia valvontaresurssien riittävyydestä.
5. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamiseksi. Vaativille kohteille tulee nimetä kosteuden ja puhtauden hallinnasta vastaava asiantuntija. Muissa kohteissa vastaavan työnjohtajan vastuuta työmaan kosteudenhallinnasta tulee lisätä. Hallituksen on luotava ohjeistus rakennushankekohtaiselle kosteudenhallintasuunnitelmalle, jonka liittämisestä osaksi rakennushankkeen tarjouspyyntöä muodostuisi luonteva ja vakiintunut käytäntö.
6. Eduskunta edellyttää hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin rakennushankkeiden vahingonkorvaus- ja rikosoikeudellisen vastuun sekä takuuaikojen riittävyyden selvittämiseksi. Uudistuksissa on löydettävä keinot, joissa vastuita nykyistä selvemmin sälytetään niille toimijoille, jotka tosiasiassa ovat vahingon aiheuttaneet.
7. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin, jotta toimintatavat ja menetelmät kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseksi ovat nykyistä luotettavampia. On käynyt ilmi, että kosteus- ja homevauriokorjaukset ovat usein epäonnistuneet. Vireillä olevan terveydensuojelulain sekä asumisterveysohjeen uudistamisen yhteydessä tulee parantaa terveyshaittojen syiden etsimisessä käytettävien menetelmien laatua ja selkeyttää ohjearvojen käyttöä. Lisäksi kansalaisille on kerrottava, mitä kosteus- ja homeongelmasta ei tutkimustiedonkaan perusteella tiedetä.
8. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy viipymättä toimenpiteisiin mm. antamalla ohjeita ja tiedottamalla hyvistä käytänteistä, jotta ihmisten altistumisaika kosteus- ja homevaurioituneissa rakennuksissa saadaan mahdollisimman lyhyeksi.
11. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin huonosta sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden ihmisten tutkimusten, hoidon sekä viranomaisten antaman tuen parantamiseksi mietinnössä ehdotetulla tavalla. Tärkeää on huolehtia, että kaikki terveyshaitoista kärsivät pääsevät asianmukaisiin tutkimuksiin ja saavat apua riippumatta siitä, ovatko he työelämässä tai missä päin Suomea asuvat. Myös silloin, kun oireiden ja sairauksien lääketieteellisistä syistä ei ole varmuutta, tulee käytettävissä olevin keinoin varmistaa, että potilas saa hoitoa mahdollisimman hyvin.
13. Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin rakennusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytysten parantamiseksi, jotta rakennusten suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja kansantaloudelle otetaan päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon.
14. Eduskunta edellyttää hallituksen raportoivan kannanoton kohdissa 1—13 edellytettyjen toimenpiteiden toteuttamisesta ensimmäisen kerran vuodelta 2013 annettavassa hallituksen vuosikertomuksessa. Tässä yhteydessä tulee selvittää, miten uudis- ja korjausrakentamisen sekä rakennusten ylläpidon laatua voidaan parantaa merkittävästi ja mikä taho ottaa tarkastusvaliokunnan mietinnössä esille otettujen puutteiden korjaamisesta kokonaisvastuun.
Vuodelta 2015 annettavassa kertomuksessa hallituksen tulee selkeästi (mm. tutkimuksin, tilastoin ja esimerkein) osoittaa, miten rakentamisen virheet ja kosteus- ja homevaurioiden määrä ovat vähentyneet rakennustyömailla.
10. Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennusten kunnostamiseksi ja terveyshaittojen vähentämiseksi pitkän tähtäimen suunnitelman, jonka toteuttamista tuetaan nykyistä suuremmalla valtion tuella.
12. Eduskunta edellyttää, että kosteus- ja hometalkoita jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että kehittämishankkeen toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat sekä mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön.
Hallitus on jatkanut kosteus- ja hometalkoita vuoden 2015 loppuun saakka, mutta ei ole osoittanut hankkeelle lisämäärärahoja.
Valiokunnan saamien tietojen mukaan kosteus- ja hometalkoot lopetetaan vuoden 2015 lopussa. Talkoissa on tehty pienillä resursseilla ansiokasta työtä. Talkoiden kehittämishankkeissa on ollut laajalti mukana alan toimijoita ja talkoiden myötä rakennusten kosteus- ja homevaurioihin liittyvä tietämys ja osaaminen ovat lisääntyneet merkittävästi. Talkoot on myös laajalti koettu onnistuneeksi toimintamuodoksi.