Energiansäästö voi tarjota suomalaisillekin yrityksille jopa globaalisti suuria ansaintamahdollisuuksia, todettiin lokakuisessa Rakennusten energiaseminaarissa. Energiatalouden parantaminen on hyvin populääri aihe, jossa on mukana paljon toimijoita. Kaikkien ammattitaito ei aina näytä riittävän.
Tavalliseen tapaan seminaariin oli saatu puhujiksi kotimaisten energia-asiantuntijoiden kirkas kärki sekä ulkomaisia vieraita. Helke Erhorn-Kluttig Saksan Fraunhofer Institutista ja Francis Allard Ranskan LaRochellen yliopistosta toivat mukanaan tervetullutta laajempaa näkemystä rakennusten energiansäästötoimista myös muista maista.
EU:n uudet säädökset, etenkin EPBD- direktiivi, ovat panneet vauhtia energiansäästötoimiin niin meillä kuin muuallakin EU:ssa. Ongelmaksi näyttää kaikkialla muodostuvan olemassa olevan rakennuskannan energiatalouden parantaminen.
Toimenpiteet sen toteutumiseksi vaihtelevat säästötoimien rahoituksesta tutkimuksen tukemiseen ja mielekkäiden vaatimustasojen asettamiseen. Saimme kuulla tästä aiheesta ison nipun hyviä esimerkkejä, vaikka näissä kysymyksissä ollaan uudisrakentamista vahvemmin sidottuja ilmasto- ja rakennusteknillisiin tekijöihin.
Kyllä Suomessa osataan
Kotimaisista esittäjistä voi näin lyhyessä artikkelissa tuoda esille vain muutamia, mutta kaikki esitykset löytyvät Finvacin nettisivuilta, www.finvac.fi.
Korjausrakentamisen kysymyksiä käsitteli rakennuttajan kannalta RAKLI:n toimitusjohtaja Jyrki Laurikainen, joka kaipasi hyvien olosuhteiden ja hyvän energiatalouden toteutumista korjaustoimissa myös käytännössä. Suunnitelmissa ja toteutuksessa on usein valittamista. Alan kentän vastuulle jää, miten ongelmista päästäisiin ja saataisiin aikaan kaikille osapuolille taloudellisestikin kannattavia ja kaikin puolin onnistuneita toimenpiteitä.
Professori Raimo Lovio Aalto-yliopistosta korosti, että rakennusten energiahuolto ja lämmitys tulee jatkossa tarjoamaan myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia , jopa globaalissa mittakaavassa. Isot kansainväliset yritykset ovat siitä hyviä esimerkkejä pyrkiessään hankkimaan alan osaamista. Mukana tuossa kehityksessä olisi hyvä pysyä.
Tällaiset asiantuntemukseen ja laajaan kokemukseen perustuvat seminaarit ovat joka alalla tervetulleita, ja toivottavasti Finvac kumppaneineen pystyy jatkossakin järjestämään tällaisia tilaisuuksia. Tällä kertaa esillä vain oli melko vähän rakennusten varsinaiseen tavoitteeseen, – sisäilmaston hyvään laatuun – painottuvia kannanottoja. Ranskassa sentään toimenpiteitä arvioidaan Francis Allardin mukaan myös sisäilmaston toimivuuden kannalta. Vai onko meillä päästy jo siihen vaiheeseen, että sisäilmaston laadun parantamista pidetään näissä energiansäästötoimissa itsestäänselvyytenä? Toivottavasti niin on.
Toista kertaa järjestetyn Rakennusten energiaseminaarin järjestämisestä vastasi tänäkin vuonna FINVACin jäsenyhdistykset emeritusprofessori Olli Seppäsen johdolla. Viime vuodesta seminaarivieraiden määrä tuplaantui, kun tapahtuma siirrettiin Finlandia-taloon isompiin tiloihin, jotka nekin olivat täpötäynnä. Ensi vuonna seminaari järjestetäänkin Finlandia-talon suurimmassa salissa jo syyskuun 20.päivä. Kannattaa laittaa päivä kalenteriin jo nyt.