Rakentamismääräyksissä esitetyt tavoitteet ovat pitkään olleet ratkaisevia sisäilmastoasioiden hoidossa. 1970-luvulta periytyvät säännökset on uusittu jo moneen kertaan, mutta niiden henki ja esitystapa on pysynyt jokseenkin samana. Nyt on kuitenkin lainsäädännön muutosten takia tulossa isompia muutoksia. Samaan aikaan uusitaan myös sisäilmastoon liittyviä CEN-standardeja.
Sisäilmastoasioiden hoidossa, etenkin uudisrakennusten osalta, ovat rakentamismääräysten tavoitteet olleet pitkään ratkaisevia. Täällä hetkellä on käynnissä osa D2.
Alun perin rakennuslakiin sidotut, 1970-luvulta periytyvät säännökset on uusittu jo moneen kertaan, mutta niiden henki ja esitystapa on pysynyt jokseenkin samana. Nyt on kuitenkin lainsäädännön muutosten takia tulossa isompia muutoksia sekä sisältöön että esitystapaan.
Samaan aikaan ollaan uusimassa myös sisäilmastoon liittyviä CEN-standardeja. Niidenkin valmistelu on jo pitkällä. Samalla toivottavasti selkiytyy, mikä tällaisten eurooppalaisten standardien merkitys on meikäläiseen käytäntöön.
Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriöstä kertoo, että ilmanvaihto- ja sisäilmastomääräykseen D2 ollaan valmistelemassa uudistuksia, jotka ovat osa lähes nollaenergiarakentamisen lainsäädäntöpakettia. Työryhmä on asetettu jo vuoden alussa.
Tavoitteena on, että lainsäädäntöpaketti olisi lähdössä lausunnolle vuodenvaihteen tietämillä siten, että se voitaisiin antaa ensi syysistuntokaudella eduskunnalle. Säädösten olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alkupuolella ja sovellettaviksi vuoden 2018 alusta. Tämä voimaantuloaikataulu koskee siis myös D2:ta.
Kalliomäki kertoo myös, että rakentamismääräysten rakenteellinen muutos tulee koskemaan erityisesti D2:ta. Syynä tähän ovat MRL:n muutokset ja se, että D2 on oleellisilta osin rakentunut sen ohjeiden varaan. Asetuksella annetaan jatkossa siis vain määräykset, hän korostaa.
Tulevissa asetuksissa emme voi myöskään viitata standardeihin nykyiseen tapaan, mikä aiheuttaa lisävaikeuksia erityisesti tuotehyväksyntään liittyvissä asioissa, toteaa Kalliomäki. Tuotehyväksynnän osalta on siis vaatimustasot asetettava rakennustuoteasetuksen kehysten mukaan. Jos tuotteella on hEN (mandatoitu standardi), niin vain siinä mainituille ominaisuuksille voi vaatimuksia asettaa.
Tämän lisäksi näiden hEN:ien ulkopuolisille tuotteille voidaan asettaa vaatimuksia, mutta niitä varten on oltava kansalliset hyväksyntämenettelyt. Kaikki nämä on tehtävä siis ilman standardiviittauksia, mikä ei tule olemaan ihan helppoa, Kalliomäki korostaa.
Mukaan on otettava ilmanvaihtopuolen osalta myös ekosuunnittelusäädökset, jotka kattavat ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet, sekä ilmastointikoneet (ilmalämpöpumput), hän lisää.
Sisäilmaston CEN-standardi oli kesällä lausunnolla
Samaan sisäilmastoon ja ilmanvaihtoon liittyvien määräysten ja vaatimusten uudistamisen aihepiiriin liittyy myös rakennusten energiansäästödirektiiviin (EPBD-direktiiviin) perustuvien sisäilmasto- ja ilmanvaihtostandardien uusiminen. Hanke on EU:n komission käynnistämä.
Uusittu ehdotus standardiksi EN16798-1, (Indoor environmental input parameters for design and assessment of energy performance of buildings addressing indoor air quality, thermal environment, lighting and acoustics) oli lausunnolla kesällä. Sitä esittelee tässä lehdessä professori Olli Seppänen. Lausuntojen käsittely jatkuu marraskuussa työryhmässä CEN/TC 156/WG19.
Suomesta lähti tuohon ehdotukseen kohtuullinen määrä kommentteja rakentavassa hengessä, kertoo tekniikan tohtori Kimmo Konkarikoski METSTAsta (Metalliteollisuuden standardointiyhdistyksestä). METSTAn tehtäviin kuuluu alan standardointi Suomessa. Hän täydentää, että lausuntoversio sai kaiken kaikkiaan positiivisen äänestystuloksen, mutta kommentteja siihen tuli reilusti sata sivua, mikä on samaa luokkaa kuin muihinkin EPBD- standardiehdotuksiin.
Ehdotusta vastaan äänestivät Suomen lisäksi Belgia, Saksa, Ranska, Norja ja Sveitsi. Lisäksi monilla muillakin mailla negatiivinen ääni oli painottamassa kommentteja, sanoo Konkarikoski. Kaikki kuitenkin haluavat tämän ja samalla koko EPBD- standardipaketin nopeaa valmistumista.
Merkittävimmät kommentit koskivat sisäilman laatuvaatimusten eroa riippuen siitä, onko kohteessa koneellinen jäähdytys vai ei. Sisäilmaston vaatimustason ei haluta riippuvan talon teknisistä järjestelmistä, kertoo Konkarikoski. Toinen keskustelua herättänyt asia on velvoittavissa liitteissä oleva akustiikan osa eli akustinen luokitus eri tiloille. Siitä on tosin vielä käynnissä useita työkohteita.
Yhteystiedot: