Lohjalla kahden koulun, Anttilan yläkoulun (1983) ja Tytyrin alakoulun (1962), sisäilmassa oli jo vuosia koettu olevan ongelmia, kun keväällä 2015 tilanne kärjistyi.
– Sadat ihmiset olivat vihaisia, ahdistuneita ja epäluottavaisia – sekä huolissaan koulukiinteistöissä olevien terveydestä. Ihmisten keskuudessa vallitsi syvä epäluottamus, että kaupunki ei pysty hoitamaan näitä kiinteistöjä eikä takaamaan turvallista sisäilmaa koulujen oppilaille ja henkilökunnalle. Keskustelu kaupungin sisäilmatilanteesta kävi kiivaana, Lohjan kaupunginjohtajana vuonna 2015 aloittanut Mika Sivula valottaa.
Sivula painottaa, että kyseisiä kouluja oli kylläkin vuosien varrella tutkittu: oli tehty 14 eri konsulttien laatimaa paikallista kuntoarviota- tai tutkimusta, joissa esitetyt korjaustoimenpiteet muun muassa tiivistykset, tehopuhdistukset, yläpölyjen poistot ja materiaalien vaihdot oli toteutettu asianmukaisesti. Toimenpiteistä huolimatta ongelmia koettiin edelleen.
– Sisäilmaongelmien lisäännyttyä rajusti keväällä 2015 Lohjan kaupungin johto päätti, että Anttilan ja Tytyrin koulujen pitkään jatkuneisiin sisäilmaepäilyihin tulee saada selvyys. Päätettiin tilata mahdollisimman kattava kuntotutkimus, jotka toteutettiin 10.8.–16.9.2015.
Tutkimusten perusteella Anttilan koulun vanhat osat asetettiin käyttökieltoon ja päätettiin korjata perusteellisesti. Tytyrin koulu todettiin korjauskelvottomaksi. Oppilaat siirtyivät väistötiloihin nopeassa aikataulussa.
Vaikutukset kunnan talouteen isoja
Anttilan koulun korjaaminen, koulujen väistötilat ja Tytyrin koulun korvaaminen uudella koulurakennuksella olivat Lohjan kaupungille taloudellinen katastrofi ja velkaannuttivat kaupunkia raskaasti. Kaikkinensa rahaa korjaus- ja rakentamishankkeisiin kului parikymmentä miljoonaa euroa.
– Ylipäätään sisäilmaongelmien ottaminen laajemmalti vakavasti on johtanut huomattaviin investointeihin kaupungin kiinteistöissä, ja tämän seuraukset kaupungin taloudelle ovat erittäin raskaat. Kun siirryttiin toimintamalliin, jossa kiinteistö tutkitaan hyvin, tulokset julkistetaan avoimesti ja tarvittavat korjaukset tehdään huolellisesti, rahaa on paljon korjausvelkaa sisältäneen kiinteistöverkon kunnossapitoon tarvittu runsaasti. Toisaalta korjaukset hyödyttävät kaupunkilaisia kymmeniä vuosia eteenpäin, Sivula toteaa.
Uusi toimintatapa
Syksyllä 2015 saadut ensitiedot koulujen perinpohjaisten kuntotutkimusten tuloksista antoivat olettaa, että tarvitaan vahvoja ratkaisuja.
Koottiin moniammatillinen ryhmä, jossa valmisteltiin koulujen sisäiseen tilanteeseen, teknisiin ratkaisuihin, päätöksentekoon ja tiedottamiseen liittyviä ratkaisuja. Ryhmässä olivat edustettuina koulujen rehtorit, eri toimialojen johto, tilapalveluiden edustajat, ympäristöterveys, työterveys, työsuojelu ja kaupunginjohtaja.
Lohjan kaupunki valitsi hyvin avoimen tiedotuslinjan.
– Päätettiin, että ”mennään ja kerrotaan kaikki”. Raporttien valmistuttua tiedotettiin mahdollisimman avoimesti ja monikanavaisesti: valmisteltiin tiedotteet koulujen verkkopalvelu Wilmaan ja tiedotusvälineille, pidettiin tiedotustilaisuudet koulujen henkilöstölle ja vanhemmille ja kuntoraportit julkaistiin kaupungin nettisivuilla, Sivula kertoo.
– Tällaisessa vaikeassa, epäluottamusta ja huolta herättävässä tilanteessa pitää olla valmis käymään vuoropuhelua ja keskustelua. Avoimuus parantaa luottamusta muutenkin vaikeassa tilanteessa.
Lohjalle syntyi Anttilan ja Tytyrin koulujen ongelmien myötä toimintapa, joka on kestänyt aikaa – selkeä toimintakulttuuri, jonka mukaisesti on toimittu systemaattisesti kymmenissä muissakin tapauksissa.
– Näiden vuosien aikana on onnistuttu ja myös epäonnistuttu. Paljon on vielä oppimista. Me Lohjalla haluamme pystyä sanomaan, että olemme tehneet kaikkemme voittaaksemme sisäilmaongelmat, Sivula painottaa
– Kun lähtökohtana oli äärimmäinen epäluottamus, tänään sisäilma-asiat eivät ole meillä kovin suuri keskustelunaihe.
Kaikki puolet huomioitava sisäilmakysymyksissä
Sivula korostaa ihmisten kohtaamisen tärkeyttä sisäilmatilanteessa:
– Ihmiseen ja hänen huoleensa on aina suhtauduttava äärimmäisellä kunnioituksella ja vakavuudella. Suomalaisessa sisäilmakeskustelussa on korostettu ihmisen fyysistä puolta, mutta on muistettava myös psyykkinen ja sosiaalinenkin puoli. Ihminen on kokonaisuus, ja se on tärkeää huomioida.
-Sisäilmatilanne on monimutkainen ongelma, ja suomalaisessa sisäilmakeskustelussa sen monimuotoisuuden oivaltaminen on vielä kesken. Tarvitaan lisää tutkimusta ja ymmärrystä, Sivula päättää.
Lisää aiheesta:
Mika Sivula Terveet tilat 2028 -tilaisuudessa 18.1.2018
Teksti: Anna Merikari
Kuva: Mervi Ahola