Indoor Air 2014 Hongkongissa

Hongkongissa järjestettiin heinäkuun alussa maailman sisäilmastotutkimuksen suurkatselmus Indoor Air 2014. Kongressi oli osa kansainvälisen sisäilmatutkijoiden järjestön, ISIAQ, kongressisarjaa, joka alkoi jo vuonna 1987 Kööpenhaminasta. Joka kolmas vuosi pidetty Indoor Air –kongressi järjestettiin Teknillisen korkeakoulun ja Sisäilmayhdistyksen toimesta Helsingissä vuonna 1993. Tämänkin vuoden kongressin anti oli todella merkittävä, joten sitä on vaikea tuoda esille lyhyesti. Olihan esitelmiä ja muita esityksiä lähes tuhat.

Hongkongin ilmasto on hyvin kuuma ja kostea, joten sisäilman olosuhteiden kunnolliseen hallintaan on siellä todellista tarvetta, mikä painottuu tosin jäähdytykseen. Kuumuus ei Hongkongissa haitannut lainkaan niin paljoa, kuin kotona, jossa palattuamme vallitsi melkoinen helleaalto. Hongkongissa kaikki tilat, niin kokouspaikat, hotellit kuin ravintolatkin, olivat ilmastoituja, toisin kuin meillä. Millainen siunaus terveydelle ja työteholle onkaan saada helleaikana olla ilmastoidussa tilassa. Se näkyy jopa kuolleisuustilastoissakin. Ilmastoinnin arvo noissa kuumissa oloissa on merkittävä asia ja suorastaan edellytys tulokselliselle työnteolle.

Hongkong on parasta aikaa tiukan poliittisen taistelun areenana. Tilanne ei kuitenkaan näkynyt kongressissa, joka järjestettiin Hongkongin valtion yliopistossa. HKU on kansainvälisessä yliopistojen rankingissa sijalla 26, joten siellä ei varmasti makailla helteessä. Suomen paras, Helsingin yliopisto, lienee tässä rankingissa noin sijalla 100.

Indoor Air 2014 presidentti professori Yuguo Li ja seuraavan IA 2016 kongressin vastuuhenkilö professori Tunga Salthammer.

Kongressin presidenttinä toimi HKU:n professori Yuguo Li, joka sai tiimeineen kongressiin hyvän hengen ja sujuvuuden. Osanottajia oli pitkälti toista tuhatta. Rajan osanotolle oli pannut vain yliopiston suurimman salin paikkamäärä. Esityksiä oli lähes sama määrä ja niiden joukossa runsaasti johdantoesitelmiä ja vastaavia johtavien tutkijoiden yhteenvetoja. Aihepiirit oli määritelty harvinaisen fiksusti, ja ohjelma oli kokonaisuutena mietitty ja helposti seurattava. Johdantoesitelmiä ja vastaavia johtavien tutkijoiden yhteenvetoja oli runsaasti. Paikalliset ja lähimaiden opiskelijat ja nuoret tutkijat, joita olikin osanottajissa paljon, saivat varmasti hyvän läpileikkauksen tiedon tasosta maailmalla. Kaukoidässähän on viime vuosina lähinnä olosuhteiden pakosta vahvasti herätty ympäristökysymyksiin, muun muassa ulkoilman laatuun, ja sitä kautta myös sisäilmaston laadun ongelmiin.

Suomen edustus pieni, mutta korkeatasoinen

Eurooppa ja USA olivat kongressissa vielä vahvasti mukana. Suomen porukka puolestaan oli pieni, mutta sitäkin korkeatasoisempi. Tärkein edustus tuli Kuopiosta, Itä-Suomen yliopistolta ja THL:ltä ja Turusta TTL:ltä. Otaniemen laitoksilta VTT:ltä ja Aalto-yliopistolta ei ollut ketään, mikä todistaa, että sisäilmastotutkimus lienee siellä jokseenkin hiipunut. Tanskalainen sisäilmastotutkimus on selvästi edelleen kärjessä ja maailman huippua. Rahoitus on siellä jatkunut suosiollisena ja Tanskan teknillinen korkeakoulu DTU jatkaa aktiivisesti professori Fangerin luomia perinteitä. Suomi ja Ruotsi ovat selvästi jääneet aiemmasta tasostaan. Tutkimuksen rahoitus on meillä selkeästi vähentynyt, ehkä rahat ovat menneet Aalto-yliopiston tarpeisiin. Norja ja Venäjä loistivat täysin poissaolollaan. Virosta oli mukana vain Tallinnan yliopiston rakennusfysiikan professori.

Anne Hyvärinen ansaitsi palkinnon.

Mitä käsite Indoor air pitää sisällään tänään?

Kongressin aluksi saatiin kuulla ruotsalaisen professorin, tohtori Jan Sundellin muutoskatsaus Indoor Air -kongressien sisällössä ja myös Indoor Air -lehdessä. Hän on ollut toiminnassa mukana alusta asti ja toiminut myös kymmenisen vuotta ISIAQn julkaiseman tieteellisen, alan johtavan, Indoor Air -julkaisun päätoimittajana. Sundell on ollut tutkimus- ja opetustehtävissä yli 40 vuotta muun muassa Ruotsissa, Tanskassa, Texasissa ja nyt monta vuotta Tshinghua-yliopistossa Pekingissä.

Sundell kertoi, että vuosien mittaan kongressin sisältö on huomattavasti teknistynyt. Nykyään ei enää niinkään haeta viihtyisyysarvoja ja pitoisuusrajoja, vaan enemmänkin käytännön ratkaisuja hyvän sisäilmaston aikaansaamiseksi. Indoor Air -lehdessä on vallinnut samankaltainen trendi. Ehkä lääketieteen ja ympäristötieteen puolen tutkijat ovat löytäneet itselleen uusia vaikutuskanavia. Jan Sundell esitteli myös Indoor Air -lehden kirjoittajien taustayhteisöjä, joiden joukosta esille nousivat yhdysvaltalainen ympäristövirasto EPA sekä Kaliforniassa sijaitseva Berkeleyn yliopisto. Myös Tanskan DTU oli tässä joukossa hyvin edustettuna. Suomesta kuopiolaiset ovat tietenkin johdossa.

Jan Sundell opettaa nykyisin Pekingissä muun muassa sisäilmastotutkimuksen historiaa. Hän tulee piakkoin julkaisemaan aiheesta kirjan, jossa tutkimuksen suuntaus ja kehitys on yksityiskohtaisemmin luettavissa.

Seuraavat kongressit ovat lähempänä

Seuraava ISIAQn järjestämä Indoor Air -kongressi on meitä paljon lähempänä, mikä helpottaa ja lisää varmasti osanottoa. ISIAQ päätti nimittäin pitää Indoor Air -kongressit tästä eteenpäin kahden vuoden välein aiemman kolmen vuoden sijasta. Seuraava Indoor Air -kongressi, Indoor Air 2016, pidetäänkin siis jo vuonna 2016 Gentissä Belgiassa. Järjestelyjen takana ovat belgialaiset ja saksalaiset asiantuntijat.

Välivuonna 2015 ISIAQ järjestää Healthy buildings, (Terve talo) -kongressit maanosittain. Meille lähin on Euroopan kongressi, joka pidetään ensi vuonna toukokuun loppupuolella Eindhovenissa Hollannissa. Siellä käsitellään sisäilmaston kysymyksiä teknisemmin hakien ongelmiin erilaisia paikallisia ratkaisuja. Siitä lähemmin tietoja
www.hb2015-europe.org.

Tyytyväisiä kuopiolaisia lopettamassa urakkaansa. Vasemmalta Jacob Mensah- Attipoe, Tiina Reponen ja Vuokko Lappalainen.

Hongkongissa pidetyn kongressin materiaali löytyy kokonaisuudessaan sivuilta http://www.indoorair2014.org/.
Parhaiksi valitut esitykset tullaan piakkoin julkaisemaan myös Indoor Air -julkaisussa.

Teksti: Esko Kukkonen