Koulujen kosteus- ja homevaurioihin voi olla hyvin erilaisia syitä. Kuntaliiton asiantuntija Esko Korhonen tarttui aiheeseen Mikkelin XX-foorumilla ja Sisäilmapajassa. Hän tarkasteli asiaa kuntien talouden ja opettajien kokemuksien kannalta.
Tänä syksynä järjestetyllä Mikkelin XX-foorumilla Kuntaliiton asiantuntija, tohtori ja rakennusinsinööri Esko Korhonen otti kantaa koulujen kosteus- ja homevaurioihin. Hän tarkasteli ongelmaa nimenomaan kuntien talouden sekä opettajien kokemusten kannalta, ja sivusi aihetta myös syksyn Sisäilmapajassa. Seuraavassa on yhteenveto hänen Mikkelissä pitämästään esitelmästä, jossa hän kartoittaa ongelmaa ja pohtii ratkaisuja.
Korhosen mukaan tärkein syy kuntien rakennusten, etenkin koulujen ja päiväkotien, sisäilmaongelmiin lienee niiden jatkuvasti kiristyvä rahapula. Se vaikeuttaa sekä ehkäiseviin ja että korjaaviin toimiin ryhtymistä. Kunnilla on velkaa 36 miljardia euroa, mikä vastaa jo noin 12 % BKT:stä.ja on jopa viidesosa julkisen velan kokonaisuudesta. Kun julkinen velka uhkaa nousta jo yli 60 % BKT:stä ja samalla kuntien arvioidut vuosi-investoinnit hipovat 4 miljardia, ei helpotusta ole näkyvissä. Korhonen toteaakin, että rakennusten hoito-, korjaus- ja rakennusyöt tulisi hoitaa turhia kustannuksia välttämällä.
Suuria muutoksia tilanteeseen ei ole näköpiirissä. Korhosen esitelmän kuvista näkyy, miten kunnat itse ovat ilmoittaneet rakennuksiensa sisäilmaston tilanteen ja siinä viime vuosina tapahtuneet muutokset. Tilanne ei ole hyvä, mutta toiveikkuutta on ilmassa. Myös kuntien rakennusten korjausvelka on viime vuosina selvästi lisääntynyt. Uusia kouluja on viime vuosina rakennettu vähemmän, ja suurin osa kuntien koulurakennuksista on peräisin 1940–1980-luvuilta. Monet koulut ovat siis tulleet jo käyttöikänsä päähän tai vaativat suuria korjauksia. Kokonaisuudessaan koulurakennusten määrä Suomessa on kuitenkin viime vuosina vähentynyt voimakkaasti, noin puoleen vuosisadan vaihteen tilanteesta.
Ilmanvaihdossa eniten ongelmia
Kuntien lisäksi opettajain ammattijärjestö, OAJ, on tehnyt selvitystä peruskouluissa, päiväkodeissa ja lukioissa havaituista sisäilmaongelmista ja niiden laadusta. Oheinen kuva selventää asiaa. Sen mukaan eniten ongelmia aiheutuu ilmanvaihdon riittämättömyydestä tai ilmanvaihtolaitteiden huonosta toiminnasta. Tilanne on paha, sillä tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvä sisäilman laatu ja ilmanvaihdon riittävyys ovat oppimisen kannalta erittäin tärkeitä. Kosteusvaurioiden määrä näihin ilmanvaihdon puutteisiin nähden on hieman pienempi. Viime vuosina tämä osuus sekä mikrobikasvun haitat ovat kuitenkin saaneet eniten julkisuutta.
Esitelmässään Korhonen otti esille myös Harri Hakkaraisen vuonna 2007 tekemän selvitykset tulokset, jotka käsittelivät koulurakennusten kosteus- ja homevaurioiden syitä. Katso kaavio 1. Vikaa voi olla siis hyvin monessa paikassa, mikä vaikeuttaa tietenkin oikeiden toimenpiteiden löytämistä ja tekemistä.
Mitä tulisi tehdä?
Esko Korhonen pohti esityksissään myös, miten tilannetta kuntien koulurakennusten ongelmien hoidossa voitaisiin parantaa.
Hänen mukaansa koko kuntien tilakanta tulisi ottaa haltuun kokonaisvaltaisesti. Tiedot olisi saatava ajan tasalle, kiinteistöihin liittyvät tietojärjestelmät kuntoon ja myös kuntakohtaiselle toimitilaohjelmalle olisi tarvetta. Lisäksi olisi laadittava palveluverkkosuunnitelmat, joiden avulla toimintaan saataisiin tehostettua. Kuntakohtainen toimitilaohjelma on myös tarpeen, painottaa Korhonen.
Tärkeää olisi myös tehdä kaikille rakennuksille kuntoarviot ja tarvittavilta osin myös perusteellisemmat kuntotutkimukset. Olisi siirryttävä ohjelmoidusti ennaltaehkäisevään kiinteistönpitoon sekä kiinteistön huoltoon. Vaatimuksia tulisi tällöin myös henkilökunnan osaamiselle ja koulutukselle.
Korhonen korostaa myös kunnan sisäilmatoimintaohjeen laatimisen tärkeyttä. Riittävän tehokas ja nopea toiminta edellyttää myös toimivaa ongelmienilmoituskanavaa. Tärkeää on myös seurata, että kaikki ongelmat korjataan. Ne kun eivät korjaudu odottamalla.
SE-5 projektista pian tärkeitä tuloksia
Esko Korhonen kertoi, että Suomessa on toteutettu tänä vuonna laaja selvitys koskien kuntien rakennusten energiatehokkuutta ja sisäilmaston laatua. Niin kutsutussa SE-5 projektissa kysyttiin kaikilta Suomen kuntien vastuuhenkilöiltä, mikä on heidän kuntansa tilanne. Lisäksi tehtiin tarkennettu kyselytutkimus projektiin osallistuneille 12 kunnalle. Projektin tutkimustulosten analysointi on vielä kesken, mutta Korhonen lupaa loppuraportin valmistuvan vielä tämän vuoden puolella. Sen toivotaan tuovan kunnille ratkaisuja, jotka koskevat muun muassa ongelma- ja muiden rakennusten hoitoa niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessakin.
EK