Rakentaminen on Suomessa suuren murroksen edessä. Vastuullisuusraportointia edellytetään yhä useammalta yritykseltä, EU-taksonomia kiristää rahoituksen kriteerejä ja hintaa, ja kiertotalouden tulisi muuttaa totuttuja toimintamalleja. Perinteisesti rakennusalalla on kuitenkin optimoitu kustannuksia, kustannuksia ja kustannuksia, ja paikoin tuntuu, että raha on ainoa hankkeiden itseisarvo ja ohjaava tekijä.
Säännöstä on kuitenkin ainakin yksi selkeä poikkeus. Sisäilmakorjauksissa hankkeen ohjaavana tekijänä on aina ollut korjauksen onnistuminen, eli sisäilmahaitan poistaminen tai ainakin merkittävä vähentäminen. Raha on toiminut reunaehtona, ja budjetti on kaikissa hankkeissa ollut olemassa, mutta raha ei ole ollut ainoa hanketta ohjaava tekijä – ei ainakaan onnistuneissa sisäilmakorjauksissa.
Onnistuneessa sisäilmakorjaushankkeessa lähtötiedot ovat riittävän kattavat ja suunnittelu ammattimaista. Suunnittelussa huomioidaan pätevyydet ja osaaminen pelkän hinnan sijasta. Myös korjaushankkeen valvontaan ja laadunvarmistukseen panostetaan, ja tarvittaessa käytetään suunnittelijavalvontaa varmistamaan lopputuloksen laatua.
Asiantuntijaurallani on aikoinaan tullut monesti vastaan tilanne, että urakoitsija on halunnut vaihtaa suunnitelmiin merkityn materiaalin halvempaan. Kuitenkin sisäilmakorjauksissa materiaaliominaisuuksilla on väliä, eikä esimerkiksi vedeneriste voi olla mikä tahansa vedeneriste. Usein epäonnistuneissa sisäilmakorjauksissa materiaaleja on vaihdettu konsultoimatta suunnittelijaa. Tai valvojalla ei ole ollut ymmärrystä korjaustyön tavoitteista tai korjausratkaisun periaatteista, ja on päädytty kesken hankkeen halvempiin ratkaisuihin.
Rakennusalan kulttuuri on vuosikymmenien ajan ohjannut kustannusoptimointiin, jolloin siitä on tullut rakennusalan palveluntuottajien asiakaspalvelun lähtökohta. Moninaisempien haasteiden ja tavoitteiden maailmassa tulee rakennushankkeissa saavuttaa muutakin, ja rahan tulee asettua sinne mihin se kuuluu: reunaehdoksi itseisarvon sijaan.
Vastuullisempi huominen edellyttää, että tulevaisuutta rakennetaan kestävästi, ei aina vain halvemmalla ja halvemmalla. Rakennushankkeissa tulee saavuttaa erilaisia tavoitteita niin vastuullisuuden, kestävyyden kuin kiertotaloudenkin näkökulmasta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen kannattaa hyödyntää viime vuosikymmeninä sisäilmakorjauksissa saatuja oppeja.
Muuttuvista vaatimuksista huolimatta meidän tulee jatkossakin rakentaa ja korjata rakennuksia, jotka soveltuvat tarkoitettuun käyttötarkoitukseen ja joiden olosuhteet ovat meille terveellisiä ja turvallisia. Monialaista osaamista tarvitaan tässä ajassa enemmän kuin koskaan.
JOHANNA HOLMSTRÖM
toimitusjohtaja, Rakentamisen Laatu RALA ry
Ps. Meillä RALAssa on hiljattain valmistunut hanke, jossa pureuduttiin syvemmin arvon merkitykseen rakennushankkeen johtamisessa. Vähähiilisen rakentamisen arvon luonnin johtaminen -hankkeen tuloksena syntyneet toimintamallit ja työkalut löydät osoitteesta www.arvontuotto.fi.