Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD tuo mukanaan uusia säännöksiä sisäympäristön laadulle. Tämä edellyttää merkittäviä kansallisia panostuksia. Nordic Ventilation Group, REHVA ja EUROVENT, ovat kehittäneet mallisääntelyn, joka tukee direktiivin kansallista täytäntöönpanoa.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD astui voimaan 28.5.2024, ja se on kansallisesti täytäntöönpantava kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta.
– Sisäilma on direktiivissä esillä laajemmin kuin koskaan aikaisemmin. EU:n jäsenvaltioiden tulee energiansäästötoimenpiteitä toteuttaessaan ottaa huomioon useita vaatimuksia, mukaan lukien sisäilmasto ja sen optimointi. Niin ikään terveysnäkökohdat on huomioitava energiatehokkuuden rinnalla, professori Olli Seppänen toteaa.
– Monille jäsenvaltioille direktiivin sisäilmastoa koskevat vaatimukset on vaikeaa ja työlästä ottaa huomioon kansallisessa lainsäädännössä. Siksi Euroopan Unionin komissiossa ollaan laatimassa ohjetta direktiivin vaatimusten toteuttamiseksi. Ohje on tarkoitus julkaista tämän kevään aikana, Seppänen kertoo.
Mallisääntely tukee kansallista täytäntöönpanoa
Nordic Ventilation Group, REHVA ja EUROVENT julkaisivat tammikuussa 2025 yksityiskohtaisemman ohjeen, sääntelymallin, jonka on tarkoitus tukea direktiivin yhtenäistä kansallista täytäntöönpanoa. Se pohjautuu energiatehokkuusdirektiivin määräyksiin.
Malli asettaa vähimmäisvaatimukset lämpömukavuudelle, sisäilman laadulle ja melulle EPBD:n vaatimusten mukaisesti. Se koskee niin uusia rakennuksia kuin isoja peruskorjauksiakin – ja niin asuin- kuin muitakin rakennuksia. Vaatimukset koskevat rakennusten suunnittelua ja käyttöä mukaan lukien sisäolosuhteiden seuranta ja pitkäaikainen arviointi.
– Malli on kaksiosainen. Ensimmäinen osa antaa mallin lainsäädäntöön ja säädöksiin, ja se käsittelee mm. lämpöoloja, ilmanvaihtoa ja monitorointia, Seppänen kertoo.
– Mallin toinen osa on teknisempi, ja se pohjautuu mitattaviin indikaattoreihin. Siinä mm. selitetään, miksi WHO:n ilmanlaadun pitoisuuksien rajoja ei voida ottaa mukaan monitorointiin. Tässä osassa käsitellään myös muita mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka liittyvät paitsi suunnitteluun myös rakentamisen toteutukseen, vastaanottoon ja seurantaan. Lisäksi esitetään, minkälaisia kokonaisvaltaisia ratkaisuja sisäilman seurantaan voitaisiin ottaa käyttöön, Seppänen selventää.
Sääntelymallin on tarkoitus toimia käytännön esimerkkinä sisäympäristön laadun vähimmäistason toteutuksesta. Kaikki numeeriset arvot ovat esimerkkejä, ja ne noudattavat Euroopan komission ohjeistusta käyttää EN 16798-1:2019 -standardin kategoria II:ta. Näiden arvojen on tarkoitus varmistaa, ettei aiheudu terveyshaittoja ja taata tilojen käyttäjien mukavuus ja hyvinvointi.
Lisätietoja:
Model Indoor Environmental Quality regulation aligning with new provisions of the 2024 EPBD recast
Teksti: Anna Merikari