Vuoden vaihteessa päättyvien Kosteus- ja hometalkoiden aiempi monivuotinen vetäjä Juhani Pirinen pitää talkoiden tärkeimpänä tuloksena asenneilmapiirin muutosta kentällä. – Halua asioiden kunnolliseen selvittämiseen löytyy entistä helpommin, hän toteaa.
Tämän vuoden lopussa päättyvät kosteus- ja hometalkoot oli oloissamme monivuotinen ja iso yritys vähentää kosteus- ja homevauriota rakennuskannassa ja samalla kehittää uudisrakentamista tässä suhteessa paremmaksi ja toimivammaksi. Näihin talkoisiin on osallistuttu innokkaasti, niistä on kirjoitettu paljon ja ne ovat tuottaneet monenlaisia nyt jo kentälle menneitä tuloksia.
Tekniikan tohtori Juhani Pirinen veti talkoita ohjelmapäällikkönä niiden alusta viimevuoden loppuun asti. Talkoiden viimeisen vuoden ajaksi hän kuitenkin luopui talkoiden johdosta ja hakeutui johto- ja asiantuntijatehtäviin FCG konsulttiyhtiöön. Hänen antamansa suuntaviivat ohjasivat kuitenkin talkoot kunniakkaaseen loppuun.
– Mielestäni kosteus- ja hometalkoot onnistuivat hyvin, sanoo Juhani Pirinen.
– Hanke oli monessa suhteessa poikkeuksellinen, mutta sittenkin siihen ryhtyminen kannatti. Kaikkiin kosteus- ja homeongelmiin ei niissä tietenkään löydetty ratkaisuja, mutta aikaansaannokset, erilaiset raportit, ohjeet ja viranomaistoimenpiteet osuivat useimmin oikeaan.
Kaikkein tärkeimpänä tuloksena Pirinen pitää talkoiden aikaansaamaa asenneilmapiirin muutosta, jonka hän on henkilökohtaisesti vahvasti kokenut palattuaan takaisin ongelmarakennusten tutkimisen ja korjaamisen käytännön pariin. Nyt kosteus- ja home-ongelmat tunnustetaan ja tunnistetaan.
– Halua asioiden kunnolliseen selvittämiseen löytyy entistä helpommin, Pirinen korostaa.
Moni kiinteistön omistaja ja rakennuttaja on muuttanut mielipidettään näissä asioissa ja niiden hoidossa.
Talkoot vetivät paljon väkeä
– Kosteus- ja hometalkoissa oli väkeä vuosien mittaan mukana monelta taholta, Pirinen iloitsee.
– Ainakin 300 aktivistia ympäri Suomen on ollut mukana ja heidän takanaan on ollut varmasti tuhansia muita. Talkoiden muodostama verkosto on ollut aktiivinen ja hyödyllinen. Jo talkoiden tapaamiset ovat tuottaneet tulosta ja lisänneet asian ymmärtämistä.
Ministeriöiden sekä ympäristöministeriön että sosiaali- ja terveysministeriön tuki talkoille on ollut äärimmäisen tärkeää.
– Tietenkin ministeriössä saattaa esiintyä vastustusta asioille ja etenkin muutoksille, jotka he kokevat painolastikseen pitkässä juoksussa. Myös eduskunnan myönteinen tuki parisen vuotta sitten oli tervetullutta.
Pätevyys on noussut arvossa
Erittäin tärkeänä Juhani Pirinen pitää myös pätevyyden ja näihin asioihin kouluttautumisen ja perehtymisen saamaa uutta arvostusta. Etenkin sosiaali- ja terveysministeriön johtaman ympäristöterveysvalvonnan puolella on saatu aikaan suuri muutos. Käytännön kosteus- ja home-ongelmien tutkimiseen ja korjaussuunnitteluun tarvitaan ja halutaan nyt entistä selkeämmin määriteltyjä pätevyyksiä.
– Osaamisen taso näissä asioissa tulee varmaan kaiken kaikkiaan nousemaan merkittävästi. Näille asiantuntijoille tarkoitettua koulutusta on myös kiitettävästi saatu käynnistettyä. Vaurioita tutkivien ja korjauksia suunnittelevien asiantuntijoiden arvo on jatkuvassa nousussa, minkä näkee jo rekrytointipalstoillakin, Pirinen sanoo.
– Talkoot antoivat myös potkua tekniselle kehitykselle, mikä näkyy esimerkiksi tämän syksyn rakennusfysiikan seminaarin annissa ja osanottajien määrässä.
Talkoiden aikana käsiteltiin paljon myös talokaupan ongelmia.
– Niitä ratkaistaan vielä turhan usein oikeusistuimissa. Vastuuta ja osaamista sillä puolen tarvitaan selvästi nykyistä enemmän. Siltä osin talkoiden anti ei ollut aivan sitä mitä oli toivonut. Talokauppaan liittyvissä kuntotarkastuksissa tulisi panostaa enemmän vastuiden selkeyttämiseen ja osaamisen tasoon.
Rakennus on nähtävä koko elinkaarensa valossa
Kiinteistön omistajien ja rakennuttajien puolella kiinnostus näiden ongelmien ratkaisuihin on varmasti talkoiden ansiosta lisääntynyt. Mutta ajatus rakennuksen elinkaaresta ja elinkaaren aikaisista välttämättömistä kiinteistönpidon toimenpiteistä ei ole ihan aina mennyt perille.
– Sillä puolen on varmaan vielä paljon tehtävissä, arvelee Pirinen.
Rakennusvalvontaa on viime aikoina monella taholla pyritty kehittämään entistä enemmän rakentamista ja kiinteistöjen käyttöä ohjaavaksi nykyisen rakennuslupapainotteisen viranomaismenettelyn sijaan. Onko siihen mahdollisuuksia nykytilanteessa?
– Se saattaisi olla kansantalouden kannalta todella kannattavaa, Pirinen arvelee.
– Tietenkin, vaihtoehtoisesti, joku muukin ympäristöministeriön toiminta-alueella oleva taho kuten ARA voisi tietenkin ottaa tällaisia ohjaavia tehtäviä hoitaakseen. Mutta halutaanko sellaista ja onko se mahdollista?
Rakentamisen yleiset sopimusehdot tulisi muuttaa
– Toimet rakentamisen yleisten sopimusehtojen (YSE) kehittämiseksi ovat myös olleet mielestäni erittäin tärkeitä, Pirinen sanoo.
– Sitä tulee jatkaa, sillä vain sitä kautta saadaan kattavasti ja peruuttamattomasti aikaan muutoksia käytäntöihin. Mutta ollaanko siihen valmiita?
Pirinen korostaa, että vanhat huonoksi osoittautuneet rakentamisen tavat on uskallettava kaiken kaikkiaan ottaa kriittiseen tarkasteluun ja kyseenalaistettava.
– Siinä meillä usein puuttuu rohkeutta. Uusia teknisiä ratkaisuja on uskallettava kehittää ja ottaa käyttöön. Vanhat, huonot toimintatavat ja ratkaisut on ymmärrettävä kyseenalaistaa. On ymmärrettävä toisaalta, että ratkaisujen todellinen luonne ja arvo näkyy vasta vuosikymmenten päästä. On entistä paremmin ymmärrettävä ja osattava perusasioita, kuten viime aikoina vahvasti esillä ollutta rakennusfysiikkaa.
Rohkeutta kunnon muutoksiin
– Eräs tärkeä asia on mielestäni eräänlainen rohkeuden puute, joka näkyy vaikkapa suhtautumisessa koulujen ja muiden vastaavien kuntien rakennusten kosteus- ja homekorjauksiin.
– Aikoinaan keskusteltiin pitäisikö rakennuksessa tehdä heti perusteellinen korjaus vai riittäkö tärkeimpien pintojen tiivistys ja kunnostaminen. Aiemmin tuo jälkimmäinen kanta on ollut voitolla ja sen mukaan tehdyistä toimista saadaan paikoitellen nyt maksaa. Olen vahvasti sitä mieltä, että heti on nähtävä ongelma kokonaisuutena ja ryhdyttävä todellisiin perusteellisiin korjaamistoimiin.
– Puolittainen ratkaisu tulee kalliiksi, jos samaa rakennusta joudutaan korjaamaan uudelleen ja uudelleen eikä kuitenkaan anna parasta ratkaisua pitkässä juoksussa. Rakennus tulee korjata kerralla kuntoon, mikäli se vain on mahdollista, Pirinen korostaa.
Nykyisin Juhani Pirinen johtaa FCG:ssä rakennusten ongelmien tutkimista ja korjaussuunnittelua hoitavaa yksikköä.
– Asiantuntijoita meillä on jo parikymmentä, joista rakennusterveyden ammattilaisia toistakymmentä hän kertoo. Suurin joukko asiakkaista on kuntia, mutta myös muitakin on mukana. Kuntotutkimisen ja korjaussuunnittelun ohella tärkeää on myös, että tarkastellaan rakennusta ja sen korjauskustannuksia sen koko elinkaaren nähden. Silloin toimenpiteiden arvo ja kustannukset nousevat vasta oikean arvoonsa.
Teksti Esko Kukkonen | Kuva Jarmo Teinilä