Sisäilmaongelmia oli jo varhaisella kivikaudella

Sisäilmaan liittyvät ongelmat eivät ole suinkaan tämän päivän keksintö. Tiede-lehti kertoi heinäkuussa nettisivuillaan, että jo 400 000 vuotta sitten varhaisella kivikaudella esi-isämme altistuivat haitallisille karsinogeeneille asuessaan luolissaan. Säilyneiden hampaiden perusteella on todettu, että heidän ongelmansa oli samankaltainen kuin tämän päivän pahin sisäilmaongelma: kehitysmaiden keittiöissä todettu palamisesta huoneeseen tulevien savukaasujen aiheuttama sisäilman laadun huononeminen siihen liittyvine kaikkine haitallisine terveydellisine seurauksineen.

Tutkimus, josta alun perin raportoi Quaternary International, oli tehty Israelissa. Tässä Tel Avivin yliopiston johtamassa tutkimuksessa oli mukana myös tutkijoita Espanjasta, Britanniasta ja Australiasta. Tutkitut hampaat oli löydetty Qesemin luolasta, läheltä Tel Avivia. Luola on vanhastaan tunnettu arkeologinen kohde, joka on ollut asutettu jo noin 400 000 vuotta sitten. Sieltä on löydetty ensimmäiset todisteet vakiintuneesta tulen käytöstä. On vielä tosin epäselvää, mikä ihmislaji luolassa on tällöin asunut.

Tutkijat rikkovat tuoreessa tutkimuksessa myös yhden ennätyksen, sillä näin vanhaa hammasplakkia ei ole analysoitu näin tarkasti aiemmin. Tutkijat löysivät plakista myös tietoa varhaisten ihmisten ravinnosta ja mahdollisista epäpuhtauksille altistumisesta.

Aiemmin samankaltainen analyysi on tehty Neandertalin ihmisten hammasplakille, mutta kyseiset hampaat olivat peräisin vain ajalta 40 000-50 000 vuotta sitten.

Koska hampaat olivat näin vanhoja, tutkijoilla ei aluksi ollut suuria odotuksia sen suhteen, mitä plakista löytyisi. Siitä pystyi kuitenkin lukemaan yllättävän paljon. Plakista löytyi jälkiä puuhiilestä, mikä viittaa siihen, että luolassa asuneet ihmiset altistuivat toistuvasti savulle ja samalla savun aiheuttamille terveysongelmille. Kyseessä lienee varhaisin todiste sisäilman huonon laadun aiheuttamasta altistuksesta.

Plakin analyysi osoitti myös, että sen ajan ihmisten ravinto on ollut kasvipainotteista. Plakin rasvahappokoostumus viittasi pähkinöiden ja siementen syömiseen. Muiden arkeologisten todisteiden perusteella tiedetään, että luolan asukkaat söivät myös lihaa.