Perinteikäs, vuoden suurin sisäilma-alan tapahtuma järjestettiin tänä vuonna hybriditapahtumana. Kahden vuoden odotuksen jälkeen saimme vihdoin kokoontua ja kohdata Messukeskuksen Siivessä ihan kasvotusten. Seminaariin oli mahdollista osallistua myös etänä virtuaalisella tapahtuma-alustalla.
– On selvää, että kaikki eivät vielä halua ottaa osaa isoihin tapahtumiin, mutta paikalla olleet olivat selvästi tyytyväisiä, että seminaari voitiin järjestää livetilaisuutena. Uskon, että tällaisten tapahtumien arvo tulevaisuudessa kasvaa, kun kokouksia järjestetään yhä enemmän verkossa, toteaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Monipuolinen ohjelma koostui eri aihepiirien tutkimuksista ja käytännön esimerkeistä
Seminaarin ajankohtainen ja monipuolinen ohjelma tarjosi läpileikkauksen siitä, mitä sisäilma-alalla tällä hetkellä tutkitaan ja mitkä aiheet muuten ovat erityisesti esillä tai keskustelussa. Seminaariin oli kenen tahansa mahdollista jättää esitelmäehdotuksensa viime syksynä. Hyväksytyistä esitelmäehdotuksista esittäjät kirjoittivat artikkelin, ja niistä Sisäilmastoseminaarin ohjausryhmä koosti tämänvuotisen ohjelman.
Varsinaisten tieteellisten tutkimusten lisäksi seminaari tarjosi useita käytännön sisäilmatyöhön liittyviä esityksiä. Esityksiä oli kaiken kaikkiaan 60, joista 37 oli suullisia 3 rinnakkaisessa sessiossa.
Ohjelmasessioissa oli esityksiä rakennusten tutkimisesta ja korjaamisesta, lämpöolosuhteista ja jäähdytyksestä, sisäilmaoireista ja oireilevien tuesta, koetusta sisäympäristöstä ja rakennuksen painesuhteista, kuitujen mittaamisesta ja sisäilman laadusta, rakennusten mikrobeista, sisäilmatilanteiden ennaltaehkäisemisestä ja selvittämisestä ja kemiallisista yhdisteistä sisäilmassa.
Epidemiat muuttavat rakennettua ympäristöä
Seminaarin avauspuheenvuoron Koronapandemiasta opittua piti ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön päällikkö Otto Helve. Puheenvuoro keskittyi ajankohtaisesti koronaviruspandemiasta saatuihin oppeihin.
Helve totesi, että epidemiat ovat aina muuttaneet rakennettua ympäristöä, rakennusten terveysturvallisuutta. Meneillään olevasta koronaviruspandemiasta on oleellista tarkastella sitä, mitä esimerkiksi viruksen aerosolivälitteisyydestä tai ilmanvaihdon merkityksestä on opittu. Oppeja tulisi kerätä, arvioida ja hyödyntää tulevaisuuden rakennusten suunnittelussa.
– Huomiota tulisi kiinnittää esimerkiksi tilojen väljyyteen ja kävijämäärään, uudenlaisiin työympäristöihin ja tilaratkaisuihin, monipaikkaisen työn vaikutuksiin, ilmanvaihdon energiatehokkaisiin uusiin ratkaisuihin ja ilmanjakotapoihin pandemioiden näkökulmasta, Helve painotti.
Rakennusmateriaalipäästövaatimukset tulevaisuudessa
Katri Leino Rakennustieto Oy:stä totesi esityksessään, että rakennusmateriaalien päästövaatimusten trendi on tiukentuva eri vapaaehtoisissa ympäristöluokituksissa. Tämä aiheuttaa muutospainetta eri päästöluokitusjärjestelmissä, sillä kentän tarpeisiin täytyy pystyä vastaamaan.
– Kriteerien kiristämisen tulisi kuitenkin perustua tutkittuun ja ajantasaiseen parhaaseen tietoon. Vaatimukset tulisi olla tasolla, joka teollisuudessa on kohtuudella saavutettavissa. Ei ole tarkoituksenmukaista pyrkiä 0-päästöihin, Leino totesi.
– Taksonomiassa on periaate ”Do no signifigant harm” eli ei saa tuottaa haittaa ihmiselle. Tähän on tässä vaiheessa otettu mukaan kriteerit karsinogeenisille yhdisteille ja formaldehydille, Leino kertoi.
Pidempään on EU-tasolla pyritty saamaan CE-merkintään liitetty emissiotestaus, mutta toistaiseksi siihen ei ole löytynyt yhteisymmärrystä. Näin ollen taksonomian kautta sisäilma-asiat nousevat myös EU-tasolla.
Virtuaalinen tapahtuma-alusta yhä auki osallistujille
Seminaarin virtuaalisella tapahtuma-alustalla oli päivän aikana mahdollista seurata ohjelmaa, tutustua posteriesityksiin ja vierailla virtuaalisilla näyttelyosastoilla. Alustalla oli mahdollista myös keskustella chatissa toisten osallistujien kanssa ja esittää puhujille kysymyksiä esitysten lomassa.
Tapahtuma-alusta on seminaariosallistujien käytettävissä vielä 2 kuukauden ajan seminaarin jälkeen. Alustalla ovat katsottavissa esitysten tallenteet, ja saatavilla ovat myös esitysten pdf-aineistot ja tämän vuoden Seminaarijulkaisu, johon on koottu kaikkien esitysten artikkelit. Myös näyttelyosastoihin kannattaa käydä vielä tutustumassa!
Kiitos
Lämmin kiitos tämänkin seminaarin toteutumisesta seminaarin pääsponsoreille AFRYlle ja Saint-Gobain Finlanf Oy WEBERille, kumppaneille, näytteilleasettajille sekä sosiaali- ja terveysministeriölle – unohtamatta kannattajajäseniämme sekä yhteistyökumppaneitamme.
Tavataan ensi vuonna: Sisäilmastoseminaari 14.3.2023!
Teksti: Anna Merikari