Legionellabakteeri on keskeinen rakennusten sisäympäristön taudinaiheuttajabakteeri, ja se voi lisääntyä huomaamatta rakennusten vesijärjestelmissä ja aiheuttaa vakavia sairastumisia. Riskien hallinta perustuu ennakointiin, järjestelmälliseen seurantaan ja toimivaan yhteistyöhön eri toimijoiden välillä.
Legionella on merkittävä tautiriski
Legionella on ympäristöperäinen bakteeri, jota esiintyy pieninä määrinä yleisesti luonnonvesissä ja maaperässä ja joka voi sopivissa olosuhteissa lisääntyä rakennusten vesijärjestelmissä.
– Legionella on yksi keskeinen rakennusten sisäympäristön taudinaiheuttajista, joka voi kasvaa vesijärjestelmissä ja levitä hengitysilmaan aerosoleina, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Marjo Niittynen toteaa.
– Legionellainfektion, legionelloosin voi saada hengittämällä legionellabakteereja sisältäviä vesiaerosoleja tai pölyhiukkasia tai harvinaisemmin iholla olevan haavan kautta tai jos legionellapitoista juotua vettä päätyy keuhkoihin.
Legionelloosi on harvinainen, mutta alidiagnosoitu tauti. Niittysen mukaan legionella aiheuttaa erilaisia sairauksia lievästä, influenssan kaltaisesta Pontiac-kuumeesta vakavaan legioonalaistautiin. Vakava keuhkokuumemuoto voi vaatia sairaalahoitoa tai tehohoitoa, ja erityisesti ikääntyneet, perussairaat ja immuunipuutteiset kuuluvat riskiryhmiin.
– Legionella voi aiheuttaa joukkosairastumisia. Suomessa on tunnistettu 13 legionellan aiheuttamaa vesivälitteistä epidemiaa vuosina 1995–2025.
– Suomessa selvitettyjen legionellatartuntojen yleisin tartuntalähde ajanjaksolla 2014–2023 on ollut rakennusten lämmin käyttövesi ja kylmä talousvesi. Legionellan torjunnassa keskeistä on se, ettei bakteeria päästetä lisääntymään vesijärjestelmissä terveyshaitallisiin pitoisuuksiin, Niittynen sanoo.
Legionellan esiintyminen vesijärjestelmissä vaihtelee
Kun on syytä epäillä legionellaa, pelkkä yksittäinen näyte ei välttämättä anna oikeaa kuvaa tilanteesta.
– Legionellan esiintyminen vesijärjestelmissä voi vaihdella merkittävästi, Tutkimuskeskus WANDERin asiantuntija Meija Kivisaari Satakunnan ammattikorkeakoulusta sanoo.
– Tilanne elää koko ajan. Vaikka saadaan yksittäinen nollatulos, se ei tarkoita, etteikö legionellaa voisi myöhemmin esiintyä, Kivisaari muistuttaa.
Tutkimuskeskus WANDERin tekemien tutkimusten mukaan säännöllinen veden juoksutus vähällä käytöllä olevista vesipisteistä vähentää legionellan esiintymistä.
Kivisaari painottaa erityisesti biofilmin merkitystä. Biofilmi muodostaa putkistojen sisäpintaan kerroksen, joka tarjoaa legionellalle suotuisat kasvuolosuhteet ja suojaa bakteeria esimerkiksi desinfiointitoimenpiteiltä.
– Biofilmin sisällä legionellalla on hyvät kasvuolot, ja siksi ennaltaehkäisy on aina helpompaa kuin jälkikäteen tehtävä häätö.
Legionellan hallinta vaatii sitkeyttä
Terveysvalvonnassa legionellan löytämiseksi ainoa keino on näytteenotto ja bakteeriviljely laboratoriossa, kertoo terveystarkastaja Heikki Rönnqvist Hyvinkään kaupungin ympäristöterveydenhuollosta.
Hyvinkään Sveitsin uimalaa koskeneen legionellatapauksen selvittäminen käynnistyi sairastumistapauksen myötä kesäkuussa 2023, ja tutkimustulokset osoittivat korkeita legionellapitoisuuksia erityisesti suihkuvedessä.
– Tulokset olivat aika karua luettavaa. Pitoisuudet olivat hyvin korkeita suurimmassa osassa näytteitä, ja suihkuvesi todettiin todennäköiseksi tartuntalähteeksi, Rönnqvist kertoo.
Seuranneet toimenpiteet sisälsivät muun muassa rakenteellisia korjauksia, putkistomuutoksia, desinfiointeja, juoksutuksia, lämpötilojen säätöä ja lämpöolojen hallintaa sekä jatkuvaa näytteenottoa terveyshaitan poistamiseksi. Lopullinen hallinta edellytti pitkäjänteistä työtä ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
– Ongelma saatiin todellisesti hallintaan vasta keväällä 2024. Sen jälkeen seurannassa on ollut pääasiassa hyviä tuloksia, vaikka legionellasta ei ole täysin päästy eroon, Rönnqvist kuvaa.
– Sveisin uimalassa tilanne on hallinnassa, mutta työ jatkuu. Legionellavalvonta jatkuu suunnitelmanmukaisesti, toimenpiteet veden laadun ylläpitämiseksi jatkuvat, ja uimalaan on tulossa kattava peruskorjaus, jossa legionellan ennaltaehkäisyyn kiinnitetään huomiota jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa, Rönnqvist selventää.
Viranomaisohjaus riskien hallinnan tukena
Terveydensuojelulain (TSL 763/1994) 17 § mukaan talousveden ja lämpimän käyttöveden on oltava terveydelle haitatonta ja tarkoitukseensa käyttökelpoista.
Lupa- ja valvontaviraston ylitarkastaja Paul Streng kertoo, että terveydensuojelulaissa on säädetty rakennusten omistajille velvoitteita vesilaitteistojen riskinarviointiin ja hallintaan, erityisesti niin sanotuissa ensisijaisissa tiloissa (esim. hotellit, kylpylät, tehostettu palveluasuminen).
Streng painottaa, että lämpötilojen hallinta ja veden säännöllinen käyttö ovat keskeisiä keinoja legionellariskien vähentämisessä.
– Silloin kun vesijärjestelmien lämpötilat eivät ole kunnossa ja vettä ei käytetä riittävästi, riskit alkavat kasvaa.
– Terveydensuojeluvalvonnassa velvoittavina muuttujina ovat legionellan toimenpideraja 1 000 pmy/l, lämpimän käyttöveden lämpötilan toimenpideraja 50 °C (suositus 55 °C) ja kylmän talousveden laatutavoite 20 °C.
Strengin mukaan legionellaa tutkitaan tiheämmin ja siihen kiinnitetään valvonnassa aikaisempaa enemmän huomiota. Legionellaa koskevia valvontatapauksia on jatkuvasti ympäri Suomea, ja havainnot sekä keuhkokuumeena raportoidut tapaukset ovat selvässä nousussa.
– Legionellahavaintojen ja tautitapausmäärien voi odottaa nousevan lähivuosina laajemmasta tietoisuudesta ja aktiivisesta tutkimisesta johtuen.
– Legionellan aiheuttamat sairastumiset ovat suurelta osin ehkäistävissä tietoisuuden lisäämisellä, omavalvonnalla ja viranomaisohjauksella, Streng päättää.
Ennaltaehkäisy keskiössä
Legionella torjunta perustuu ennen kaikkea ennaltaehkäisyyn. Oikeat lämpötilat, veden säännöllinen vaihtuvuus, biofilmin hallinta ja jatkuva seuranta muodostavat kokonaisuuden, jolla riskejä voidaan hallita.
Legionellaa on vaikea poistaa kokonaan vesijärjestelmistä, mutta oikeilla toimintatavoilla voidaan estää terveyshaittojen syntyminen ja yllättävät tilanteet.
Lisätietoa:
Aihetta käsiteltiin Sisäilmayhdistyksen webinaarissa Legionellan terveysriskit, tunnistaminen ja riskien hallinta 17.4.2026. Webinaarin puheenjohtajana toimi ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Tomi Kekki Lupa- ja valvontavirastosta. Webinaarin esitysaineistot ovat katsottavissa Sisäilmayhdistyksen verkkosivuilla.
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock