Sisäympäristön hajut ovat yleinen, mutta usein vaikeasti tulkittava ilmiö rakennuksissa. Hajut voivat toimia varoitusmerkkinä rakenteellisista ongelmista, mutta samalla niiden terveysvaikutusten arviointi on monimutkaista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekeillä olevassa katsauksessa on koottu aiheeseen liittyvää tutkimustietoa, ja työtä esiteltiin tämän vuoden Sisäilmastoseminaarissa sekä RTA-neuvottelupäivässä. Tuoreiden asiantuntija-aineistojen mukaan hajut voivat vaikuttaa sekä suoraan että epäsuoraan hyvinvointiin, ja niiden merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa hajun lähde jää epäselväksi.
Hajujen merkitys sisäympäristön riskitekijänä
Sisäympäristöissä esiintyvät hajut voivat olla peräisin muun muassa rakennusmateriaaleista, siivous- ja hygieniatuotteista, jätteistä, tupakansavusta tai mikrobikasvusta. Lisäksi ulkoa kantautuvat hajut voivat vaikuttaa sisäilman laatuun. Hajujen aistiminen ja tulkinta ovat yksilöllisiä prosesseja, joihin vaikuttavat aiemmat kokemukset, asenteet ja sosiaaliset tekijät.
Erikoistutkija Anniina Salmela Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta korostaa, että hajujen terveysvaikutukset eivät rajoitu vain kemialliseen altistumiseen.
– Häiritsevä haju voi aiheuttaa epäsuoria terveyshaittoja esimerkiksi stressin, mielialan muutosten ja sosiaalisten vaikutusten kautta. Voimakkaat hajut voivat lisäksi aiheuttaa oireita, kuten päänsärkyä, pahoinvointia tai ärsytysoireita.
Kloorianisolit – tunnistettavia mutta usein väärin tulkittuja hajuja
Yksi tunnetuimmista sisäympäristön hajuilmiöistä on niin sanottu ”mummonmökkimäinen haju”, joka liittyy kloorianisoleihin. Ne syntyvät, kun aiemmin puunsuoja-aineina käytetyt kloorifenolit hajoavat mikrobitoiminnan seurauksena.
Kloorianisoleille on tyypillistä erittäin matala hajukynnys, minkä vuoksi ne voidaan havaita jo hyvin pieninä pitoisuuksina. Tällöin hajua voi esiintyä, vaikka mitattavat pitoisuudet olisivat terveysriskin kannalta vähäisiä.
Erikoistutkija Kati Huttunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta muistuttaa, että kloorianisoleihin liittyvät hajuhaitat eivät yleensä ole suora toksikologinen terveysriski, mutta ne voivat silti aiheuttaa merkittävää haittaa.
– Hajun koettu häiritsevyys voi johtaa stressiin, hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä sosiaalisiin ja taloudellisiin vaikutuksiin, kuten leimautumiseen tai rakennuksen arvon alenemiseen.
Hajun epäsuorat terveysvaikutukset korostuvat
Vaikka monet sisäympäristön hajuyhdisteet esiintyvät matalina pitoisuuksina, hajujen vaikutukset voivat välittyä psykofysiologisten mekanismien kautta. Hajuihin liittyvät mielleyhtymät ja huoli terveydestä voivat lisätä oireilua, ja yksilölliset erot sekä hajun aistimisessa että sen tulkinnassa ovat suuria.
Salmelan mukaan hajut voivat toimia myös varoitusmerkkinä haitallisesta altisteesta, mutta toisaalta haju itsessään voi muodostua merkittäväksi kuormitustekijäksi. Häiritsevä haju voi vaikuttaa mielialaan, oppimiseen ja stressitasoihin sekä lisätä somaattisia oireita.
Hajut eivät aina tarkoita samaa asiaa
Sisäympäristön hajujen tulkinta on haastavaa, sillä esimerkiksi homeen hajuksi tulkittu haju voi olla peräisin muista yhdisteistä, kuten kloorianisoleista. Tämä voi vaikeuttaa riskinarviointia ja johtaa virheellisiin johtopäätöksiin rakennuksen kunnosta.
Huttunen korostaa, että poikkeavien hajujen lähde tulisi selvittää, sillä ne voivat olla merkki mahdollisista taustalla olevista ongelmista.
– Vaikka hajuyhdisteiden pitoisuudet olisivat pieniä, hajut voivat viitata esimerkiksi kosteusvaurioihin tai materiaalipäästöihin, jotka edellyttävät tarkempaa selvitystä.
Lainsäädäntö tunnistaa hajujen merkityksen
Suomessa hajuille ei ole asetettu erillisiä raja-arvoja, mutta lainsäädäntö mahdollistaa toimenpiteet tilanteissa, joissa haju voi aiheuttaa terveyshaittaa. Terveydensuojelulain mukaan viranomainen voi velvoittaa ryhtymään toimenpiteisiin, jos hajusta aiheutuu haittaa tilassa oleskeleville.
Hajujen huomioimista pyritään vahvistamaan tulevassa terveydensuojelulainsäädännön uudistuksessa ottamalla paremmin huomioon epäsuoria terveysvaikutuksia ja määrittelemällä tarkemmin, millainen hajuhaitta on kohtuuton.
Kohti kokonaisvaltaisempaa arviointia
Sekä tutkimus- että asiantuntija-aineistot korostavat, että sisäympäristön hajujen arviointi edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Hajujen kemiallinen analyysi ei yksin riitä, vaan on otettava huomioon myös käyttäjäkokemukset, rakennuksen kunto ja mahdolliset psykososiaaliset vaikutukset.
Salmelan mukaan hajujen vaikutusten ymmärtäminen edellyttää hajuaistin biologian, psykologisten tekijöiden ja altistumisen yhteisvaikutuksen huomioimista.
Huttunen puolestaan korostaa, että hajut voivat toimia tärkeänä signaalina, vaikka niiden aiheuttamat suorat terveysriskit olisivat pieniä.
– Siksi hajuhaittojen selvittäminen on keskeinen osa asumisterveyden arviointia ja riskienhallintaa.
Sisäympäristön hajut ovat monitasoinen ilmiö, jossa yhdistyvät kemialliset, biologiset ja psykososiaaliset tekijät. Hajujen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ne heikentävät viihtyvyyttä, lisäävät huolta terveydestä tai viittaavat rakennuksen kuntoon liittyviin ongelmiin. Kokonaisvaltainen riskinarviointi ja varhainen reagointi ovat keskeisiä keinoja haittojen hallinnassa.
Työ katsauksen parissa jatkuu tämän kevään ajan. Tällä hetkellä katsaukseen odotetaan vielä yhteistyökumppaneilta dataa, joka antaa kuvan, missä Suomessa mennään asuntojen eri hajuyhdisteiden kanssa. Katsaus julkaistaan ennen kesää.
Lue lisää:
Sisäympäristön hajujen terveysvaikutukset: esimerkkinä kloorianisolit, Kati Huttunen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Esitys Sisäilmastoseminaarissa 10.3.2026)
Sisäympäristön hajut ja niiden terveysvaikutukset, Anniina Salmela, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Esitys RTA-neuvottelupäivillä 11.3.2026)
Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock