Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpano etenee Suomessa vaiheittain ja usean säädöshankkeen kautta. Rakennusten energiaseminaari kokosi 300 alan asiantuntijaa Espoon Dipoliin keskustelemaan direktiivin vaikutuksista, aikataulusta ja siitä, miten kohti vähäpäästöistä rakennuskantaa siirrytään käytännössä.
Rakennusten energiaseminaari järjestettiin tänä vuonna jo 10. kerran. Seminaarin järjestelyistä vastasivat FINVACin jäsenjärjestöt Sisäilmayhdistys, VVS Föreningen i Finland ja Suomen LVI-Liitto.
Ensimmäiset seminaarit järjestettiin juuri Dipolissa, ja nyt vuosien tauon jälkeen seminaari palasi juurilleen.
– Emeritusprofessori Olli Seppänen totesi jo ensimmäisessä Rakennusten energiaseminaarissa vuonna 2014, että rakennusten energiatehokkuus on keskeinen rakennusalan teema nyt ja pitkälle tulevaisuuteen. Oikeassahan hän oli, totesi seminaarin avannut FINVACin toiminnanjohtaja Siru Lönnqvist.
Tämän vuoden Rakennusten energiaseminaarin pääteemana oli rakennusten energiatehokkuusdirektiivin, EPBD:n, toimeenpano Suomessa. Direktiivin ensimmäinen versio julkaistiin jo vuonna 2002 ja sen jälkeen siitä on tullut sekä uudelleen laadittuja että muutettuja versioita.
– Lukuisiin määräyksiin on ollut tarve tehdä muutoksia. Osa asetuksista oli lausuntokierroksella jo viime kesänä, osan määräyksistä lausuntokierros päättyi vastikään vappuaattona, Lönnqvist kertoi.
Tavoitteena päästötön rakennuskanta
Suomessa Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee monivaiheisena ja hajautettuna säädöspakettina, joka koostuu useista laeista ja asetuksista.
– Direktiiviä ei panna toimeen yhdellä lailla, vaan kokonaisuus jakautuu muun muassa rakentamislakiin, lakiin rakennusten energiatodistuksesta sekä uuteen lakiin rakennusten energiatehokkuudesta. Lisäksi muutoksia tulee esimerkiksi latauspisteitä ja automaatiojärjestelmiä sekä energiatodistustietojärjestelmää koskevaan sääntelyyn. Direktiivin täytäntöönpano edellyttää myös asetuksen tasolla olevaa sääntelyä, erityisasiantuntija Jaakko Rastas ympäristöministeriöstä kertoi.
– Keskeisimpinä uudistuksina ovat perusparannuspassi, hiilijalanjäljen laskeminen, latauspistevaatimukset sekä rakennuksen aurinkoenergialaitteistot.
Rakennusneuvos Jyrki Kauppinen ympäristöministeriöstä kertoi, että rakennusten energiatehokkuuden parantamisen lisäksi keskiössä on siirtymä kohti vähäpäästöistä ja pitkällä aikavälillä päästötöntä rakennuskantaa ilman, että rakentamista ohjataan suoraan tiettyihin teknologioihin tai energiamuotoihin.
– Valmistelussa korostetaan teknologianeutraaliutta: rakennusmääräykset määrittelevät vaatimustason rakennuksen energiatehokkuudelle ja päästöille, mutta eivät ota kantaa esimerkiksi lämmitysjärjestelmän valintaan.
– Direktiivin sisältö on laaja, ja sen toimenpaneminen on edellyttänyt useita lausuntokierroksia sekä teknistä tarkastelua. Muutokset vaikuttavat sekä uudis- että korjausrakentamiseen.
EPBD on täytäntöönpantava kahden vuoden kuluessa sen voimaantulosta eli säädösten tulisi olla voimassa ja notifioituna viimeistään 29.5.2026. Aikataulusta ollaan kuitenkin nyt myöhässä.
Rakennuksen käyttäjä keskiöön
Tero Vanhasen, FIRA, mukaan energiaremontteja koskevassa keskustelussa korostuvat usein sääntely ja tekniset ratkaisut, mutta kokonaisuutta tulisi tarkastella laajemmin – erityisesti talouden ja käyttäjien näkökulmasta. Suomessa rakennuskanta on jo lähtökohtaisesti laadukasta, mutta uusien vaatimusten ja määräysten kustannusvaikutuksia ei aina tuoda riittävästi esiin.
– Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut valuvat lopulta asukkaiden maksettaviksi, ja alan kannattavuus on usein hyvin matala. Samaan aikaan keskustelu keskittyy helposti teknologiaan ja sääntelyyn, vaikka käyttäjien ymmärrys ja kyky hallita kokonaisuutta vaihtelevat suuresti.
Vanhanen toivoisi myös nykyistä joustavampaa ajattelua esimerkiksi kaavoitukseen ja korjausrakentamiseen. Nykyiset käytännöt voivat hidastaa hankkeita ja lisätä kustannuksia, vaikka tavoitteena olisi kestävyyden parantaminen.
– Energiatehokkuus on vain osa kokonaisuutta: onnistuneet ratkaisut edellyttävät talouden, käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden huomioimista. Muistetaan, että keskiössä tulisi olla ihminen, rakennuksen käyttäjä.
Pro Energia -palkinto Petri Pylsylle
Seminaarissa jaettiin Pro Energia -palkinto Petri Pylsylle tunnustuksena pitkäjänteisestä työstä energiatehokkuuden parantamiseksi asuinkiinteistöissä.
Pro Energia -palkinto myönnetään tunnustuksena poikkeuksellisen omistautuneesta ja merkittävästä työstä energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä. Pro Energia
-palkinto jaettiin nyt kolmannen kerran, ja sen myönsi FINVAC ry.
Lue tiedote tästä.
Lue lisää:
Seminaarin esitysaineistot ovat katsottavissa FINVACin verkkosivulla, josta pääset tutustumaan seminaarin tunnelmiin valokuvien myötä.
Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Matti Hämäläinen / Visual Business Oy