Sisäilmayhdistyksen hallitus on saanut kaksi uusi jäsentä: Henna Maulan ja Anne Korven. Keitä he ovat, ja mitä ajatuksia heillä on sisäilmasta ja Sisäilmayhdistyksen toiminnasta?
Henna Maula (kuvassa vasemmalla) on erikoistutkija Turun ammattikorkeakoulussa ja sisäympäristötutkimuksen asiantuntija yli 18 vuoden kokemuksella. Hän tutkii sisäilman ja lämpöolojen vaikutuksia ihmisten kokemuksiin, kognitiiviseen suorituskykyyn ja fysiologisiin stressireaktioihin. Koulutukseltaan hän on fyysikko, väitellyt Aalto-yliopistossa ja toimii kansainvälisen sisäilmayhdistyksen, ISIAQ:n, STC34-komitean sekä kansainvälisen energiajärjestön, IEA:n, EBC Annex 87 -työryhmän jäsenenä.
Anne Korpi (kuvassa oikealla) on sisäilmaan ja työhygieniaan suuntautunut ympäristötieteilijä (FT, dos.), joka on tutkinut sisäilma-altisteita ja niihin liittyvää riskinarviointia Itä-Suomen yliopistossa. Tutkijauran jälkeen hän on keskittynyt sisäympäristöongelmien ennakointiin ja hallintaan liittyvien toimintamallien kehittämiseen ja jalkauttamiseen Suomen Yliopistokiinteistöissä ja nykyisin Senaatti-kiinteistöillä, vastuullisuus ja valtion työntekijöiden terveelliset työympäristöt keskiössä.
Mikä sai sinut lähtemään mukaan yhdistyksen hallitustyöhön?
Henna: Sisäilmayhdistyksen toiminta on ollut minulle tärkeää koko urani ajan. Hallitustyöhön lähteminen tuntui luontevalta, sillä haluan olla mukana ylläpitämässä ja kehittämässä tätä vaikuttavaa toimintaa. Tuon hallitustyöhön tutkimuslähtöistä näkökulmaa ja saan samalla itse syventää ymmärrystäni alan ajankohtaisista tarpeista ja kehityssuunnista.
Anne: Sisäilmayhdistys on ollut keskeinen toimija koko urani ajan, ja sen jäsenyys on itsestäänselvyys. Kuultuani vapautuvasta hallituspaikasta ja asiaa hetken pohdittuani päätin esihenkilöni vahvalla kannustuksella asettua ehdolle. Lähden mukaan innokkaana, uteliaana ja motivoituneena osallistumaan yhdistyksen toimintaan – nyt hieman uudesta näkökulmasta.
Miten näet Sisäilmayhdistyksen roolin ja merkityksen sisäilma-alalla tällä hetkellä ja tulevaisuudessa?
Henna: Sisäilma-asiat koskevat kaikkia ja kiinnostus aiheeseen kasvaa. Sisäilmayhdistyksellä on tärkeä rooli tutkitun tiedon kokoajana, välittäjänä ja jalkauttajana käytäntöön. Uskon, että yhdistyksen rooli vahvistuu tulevaisuudessa entisestään sekä alan ammattilaisten että laajemman yleisön keskuudessa.
Anne: Sisäilmayhdistyksellä on ollut ja on jatkossakin erittäin merkittävä rooli sisäilma-alalla. Sisäilmastoluokitus on vaikuttava ja pitkäaikainen saavutus, ja Sisäilmastoseminaari ja Sisäilmapaja ovat jo legendaarisia sisäilmaväen kohtaamispaikkoja. Myös Sisäilmauutiset on niitä harvoja uutiskirjeitä, joita odotan aidosti. Pidän tärkeänä jatkaa oppaiden ja julkaisujen laadintaa sekä toimintaa monialaisen yhteistyön kokoajana – tehtäviä, joiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entisestään.
Millaisia näkökulmia, osaamista tai kokemuksia toivot voivasi tuoda yhdistyksen ja sen hallituksen työhön?
Henna: Tuon hallitustyöhön käyttäjälähtöisen ja tutkimusperusteisen näkökulman. Tutkimustyöni keskittyy siihen, miten sisäympäristö vaikuttaa tilan käyttäjien kokemuksiin ja hyvinvointiin. Työskentelen monitieteellisessä tutkimusryhmässä, jossa sisäympäristöä tarkastellaan kokonaisuutena, eli lämpöolot, ilman laatu, akustiikka ja valaistus nähdään yhdessä psykologisten tekijöiden kanssa. Sisäympäristön monitieteellinen tarkastelu on tärkeää, koska ihminen kokee ympäristönsä kokonaisvaltaisesti eikä yksittäisinä tekijöinä. Sisäilmayhdistys on jo huomioinut käyttäjän näkökulman hyvin, ja toivon, että tätä lähestymistapaa voidaan vahvistaa entisestään. Lisäksi minulla on kokemusta kansainvälisestä asiantuntijatyöstä ohjearvojen ja suositusten parissa, josta voi olla hyötyä yhdistyksen kehittämistyössä.
Anne: Toivon voivani tuoda hallitustyöhön erityisesti näkökulmaa tutkimustiedon viemisestä käytäntöön. Pidän tärkeänä, että ohjeet ja suositukset johtavat todelliseen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja että monimutkainen tieto saadaan ymmärrettävään ja käyttökelpoiseen muotoon niin päätöksenteossa kuin käytännön sisäilmatyössä. Voin tarvittaessa luottaa Senaatin vahvaan sisäilmaorganisaatioon hallitustyön tueksi.
Onko yhdistyksen toiminnassa tai tapahtumissa asioita, joita näet erityisen tärkeänä kehittää?
Henna: Yhdistyksen tapahtumat ovat jo nyt hyvin kohdennettuja eri yleisöille, mutta toimintaa on tärkeää kehittää jatkuvasti vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja osallistujien odotuksia. Esimerkiksi Sisäilmastoseminaarin viimeaikainen kehitys vuorovaikutteisempaan suuntaan, kuten Keskustelutori, on mielestäni erittäin onnistunut uudistus.
Anne: Olisikohan mahdollista vahvistaa urakoitsijapuolen kiinnostusta Sisäilmastoseminaariin? Rakentamisen aikaisilla valinnoilla on suora ja pitkäkestoinen vaikutus rakennuksen ylläpitoon ja sisäolosuhteisiin, joten myös rakentamisen toimijoiden olisi tärkeää osallistua tähän keskusteluun. Yhteinen ymmärrys rakennuksen koko elinkaaresta voisi tukea entistä parempia ja kestävämpiä sisäilmaratkaisuja.
Millaisena näet sisäilmakeskustelun tilanteen Suomessa juuri nyt?
Henna: Sisäilmakeskustelu Suomessa on urani aikana selvästi rauhoittunut ja monipuolistunut, mutta haasteena ovat yhä tutkittuun tietoon perustumattomat uskomukset julkisessa keskustelussa. Tutkimustiedon yleistajuistaminen ja parempi saavutettavuus vaativat jatkuvaa työtä, jossa Sisäilmayhdistyksellä on keskeinen ja entisestään vahvistuva rooli.
Anne: Suomen sisäilmakeskustelu on siirtynyt kriisivetoisesta ja kokemuksellisesta painotuksesta jäsentyneempään ja rauhallisempaan suuntaan. Oireilu on vähentynyt, vaikka huoli sisäilman terveysvaikutuksista on edelleen naapurimaita yleisempää. Tietoa ja koulutusta on lisätty kansallisten ohjelmien, kuten Terveet tilat 2028:n ja Kansallisen sisäilma ja terveys ‑ohjelman, sekä alan toimijoiden oman viestinnän kautta.
Uusia haasteita on kuitenkin näkyvissä. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen, kiertotalousmateriaalien sisäilmariskit sekä rakennuskannan korjausvelka edellyttävät uusia arviointi- ja päätöksentekokeinoja. Lisäksi maailmanpoliittinen tilanne nostaa esiin rakennukset osana huoltovarmuutta ja kysymyksen siitä, miten hyvä sisäilman laatu turvataan myös kriisitilanteissa.
Mitä odotat eniten tulevalta hallituskaudelta ja yhteistyöltä muiden hallituksen jäsenten kanssa?
Henna: Odotan innolla työskentelyä Sisäilmayhdistyksen hallituksessa ja yhteistyötä muiden hallituksen jäsenten kanssa. Hallituksen monipuolinen ja ammattitaitoinen kokoonpano tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden oppia eri taustoista ja näkökulmista. Erityisesti odotan rakentavia keskusteluja, yhteistä ideointia sekä tiedon ja kokemusten jakamista.
Anne: Kiitän luottamuksesta ja odotan innolla Sisäilmayhdistyksen hallitustyöskentelyä. Muut hallituksen jäsenet ovat minulle jo ennestään tuttuja, joten yhteistyö käynnistynee luontevasti. Näen hallitustyön myös hyvänä mahdollisuutena syventää verkostoja – sekä omasta että taustaorganisaationi näkökulmasta – ja uskon Hennan lailla, että tuleva hallituskausi tarjoaa runsaasti uutta oppia.
Toim. Anna Merikari
Anne Korven kuva: Pekka Rousi
Sisäilmayhdistyksen vuosikokouksessa 20.4.2026 seuraavalle nelivuotiskaudelle valittiin seuraavat jäsenet: Risto Kosonen, Heidi Salonen, Pertti Pasanen, Jorma Säteri, Anniina Salmela, Anne Korpi ja Henna Maula.