Radonin mittauskausi käynnissä toukokuun loppuun asti

Radonin mittauskausi käynnistyi syyskuun alussa kestää toukokuun loppuun asti. Säteilyturvakeskus STUK suosittelee, että sisäilman radonpitoisuus mitataan kaikissa pientaloissa sekä kerrostalojen ensimmäisen kerroksen asunnoissa. Työpaikan radonmittauksista vastaa työnantaja.

Radon on hajuton, väritön ja näkymätön luonnossa esiintyvä radioaktiivinen kaasu, jota ei voi aistia. Radonia voi esiintyä sisäilmassa, johon se kulkeutuu mm. rakennuksen alapohjan rakojen kautta. Radonia esiintyy koko Suomessa, mutta eniten Kaakkois- ja Etelä-Suomessa sekä Pirkanmaalla. Myös Lapissa ja Pohjois-Karjalassa on korkeita radonpitoisuuksia. Radonin esiintyminen johtuu Suomen ilmastosta, maaperästä sekä rakennustekniikasta.

Suurimmat radonpitoisuudet löytyvät yleensä maan tasalla tai maan alla olevista sisätiloista. Pitkäaikainen altistuminen liian korkeille radonpitoisuuksille on terveydelle haitallista ja lisää merkittävästi riskiä sairastua keuhkosyöpään. Koska radonia ei voi aistia, ainoa tapa selvittää sisäilman radonpitoisuus on radonpitoisuuden mittaaminen.

Milloin ja miten mitataan?

Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 94 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Säteilylainsäädännön mukaan olemassa olevan asunnon radonpitoisuuden viitearvo on 300 becquereliä kuutiometrissä ilmaa (Bq/m3). Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m3.

Asuntojen radonmittauksilla selvitetään, millaiselle radonpitoisuudelle asukkaat keskimäärin altistuvat. Radonin mittaaminen on helppoa. Sisäilman radonpitoisuus mitataan radonpurkkien avulla, ja mittausjakson on oltava yhtenäinen ja vähintään kaksi, mielellään kolme kuukautta. Asunnoissa mittaus tehdään asunnon eri huoneissa ja/tai kerroksissa, joissa oleskellaan eniten. Alle 100 m2:n asunnoissa mittaus tehdään yhdellä purkilla, yli 100 m2:n asunnoissa vähintään kahdella mittauspurkilla.

Työpaikalla radonin mittaaminen on työnantajan vastuulla; työnantaja vastaa työpaikalla tehtävistä radonmittauksista. Säteilyturvakeskuksen radonvalvonnan päätavoite on, että yksikään työntekijä Suomessa ei altistu liikaa keuhkosyöpää aiheuttavalle radonkaasulle.

Säteilylaki velvoittaa työnantajaa selvittämään sisäilman radonpitoisuuden, jos työpaikkarakennus sijaitsee läpäisevällä maaperällä tai työpiste on maan alla. Radonmittaus on tehtävä myös kaikissa alimpien kerrosten työpaikoissa tietyillä alueilla Suomessa.

Radonmittauksen voi tilata joko Säteilyturvakeskukselta tai muulta toimijalta, joka käyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää.

Jos radonpitoisuus on liian korkea, voidaan radonpitoisuuttaa pienentää helpoin korjauksin: asentamalla radonimuri tai -kaivo, tehostamalla ilmanvaihtoa tai tiivistämällä rakennuksen alapohjaa. Korjausmenetelmän valintaan vaikuttavat mm. radonpitoisuus, rakennuksen alla oleva maaperä sekä ilmanvaihto.

Lue lisää:

STUKin radonsivut

Teksti: Anna Merikari
Artikkelikuva: iStock