kuva: ympäristöministeriö, 1. Uudisrakentamisen 2010 energiatehokkuusmääräykset, 2. Uudisrakentamisen 2012 määräykset voimaan 7/2012, 3. Energiatodistuslainsäädäntö sekä korjausrakentamista koskevat energiamääräykset 2013, 4. Uusiutuvan energian käyttöä koskevat energiamääräykset 2014, 5. a Uudisrakentamisen ”passiivitason” energiamääräykset 7/2016, b. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 1.1.2019, c. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 1.1.2021 TAI 6. a. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset julkisissa rakennuksissa 2017, b. Uudisrakentamisen ”lähes nollaenergiatason” energiamääräykset kaikissa rakennuksissa 2018
Ympäristöministeriö valmistelee lähes nollaenergiarakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Valmistelussa tullaan hyödyntämään kansallisia lähes nollaenergiarakentamista koskevia kehittämishankkeita, kuten FInZEB- hankkeen tuloksia. FInZEB 2015 -tulosseminaarissa julkistettiin FInZEB-hankkeen keskeiset johtopäätökset sekä hankkeen ehdotukset nZEB-E-luvuiksi rakennustyypeittäin.
Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016. Vuoden 2018 jälkeen viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Vuoden 2020 loppuun mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. On mielenkiintoista nähdä mikä tulee olemaan tuo lähes nollaenergiataso erilaisilla rakennuksilla. Nyt esitellyt FInZEB hankkeen lopputulokset tulevat ilmeisesti toimimaan hankkeen eräänlaisena pohjapaperina. Paljon voi silti kuluvankin vuoden aikana tällä rintamalla tapahtua, toivottavasti kuitenkaan tuota energiansäästöä ei saavuteta sisäilmaston laatua huonontaen.
Hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä. Hankkeeseen kuuluu seurantaryhmä ja neljä hankeryhmää. Sidosryhmät ovat laajasti edustettuina valmistelutyössä. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka edellyttää jäsenmailta useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Lähes nollaenergiarakennuksilla tarkoitetaan rakennuksia, joiden energiatehokkuus on erittäin korkea, ja joiden tarvitsema vähäinen energia katetaan hyvin laajalti uusiutuvalla energialla.
FInZEB tulosseminaarissa esitettiin alustavia ehdotuksia
Helsingissä Finlandia-talossa 5.2.2015 pidetyssä FInZEB 2015 -tulosseminaarissa julkistettiin FInZEB-hankkeen keskeiset johtopäätökset sekä hankkeen ehdotukset nZEB-E-luvuiksi rakennustyypeittäin. FInZEB-hankkeen loppuraportti julkaistaan maaliskuussa. Tilaisuuden järjestämisestä vastasivat FInZEB-hankkeen yhteistyötahot ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ja Talotekniikkateollisuus kumppaneinaan Green Building Council Finland ja Motiva. Juontajana toimi Juha Salmi. Tulosseminaarin yhteydessä järjestetyssä, Motivan koordinoimassa nZEB-näyttelyssä esiteltiin sekä lähes nollaenergiarakennuksiin liittyviä tutkimuksia että esimerkkejä käytännön toteutuksista.
Seminaarissa esitetyt FInZEB-hankkeen ehdotukset lähes nollaenergiarakennusten E-luvuiksi merkitsevät asuinkerrostaloissa kiristystä nykytasoon 11 prosenttia, toimistorakennuksissa 47 prosenttia ja liikerakennuksissa 40 prosenttia. Niiden saavuttaminen uudisrakentamisessa on hankkeen mukaan realistista nykyisillä teknisillä ratkaisuilla ja järkevin kustannuksin.
FInZEB -hanke ehdottaa, että asuinkerrostalon lähes nollatason E-luku olisi 116 kilowattituntia neliötä kohden vuodessa. Siinä on kiristystä 11 prosenttia vuoden 2012 rakentamismääräyksien D3:ssa vaadittuun tasoon (130 kWh/neliö/vuosi). Jos asuinkerrostalossa kuluu ostoenergiaa 116 kWh/neliö vuodessa, se yltää energiatehokkuudessa nykymääräyksissä B- ja C-luokan välille, ei siis parhaimpaan A-luokkaan. Pientalojen lähes nollatason E-luvuiksi ehdotetaan 120–204 kilowattituntia per neliö vuodessa talon koon mukaan. Mitä suurempi talo on, sitä tiukempi luku.
Toimenpiteet muualle kuin eristämiseen
Toimistorakennuksen lähes nollatason E-luvuksi ehdotetaan 90 kilowattituntia per neliö vuodessa. Kiristys vuoden 2012 D3-vaatimukseen (170 kWh/m2/vuosi) on 47 prosenttia. Tätä perustellaan toimistorakennuksiin jo nyt tarjolla olevalla energiatehokkaalla talotekniikalla. Esimerkiksi energiankulutusta vähentävän lämmöntalteenoton vuosihyötysuhdetta on kustannustehokasta parantaa.
FInZEB hankkeen ehdotuksissa ei ole mukana rakennusten erityspaksuuden lisäämistä. Tämä on ärsyttänyt eristeteollisuutta, joka julkisti Rakennuslehdessä omat laskelmansa, joiden mukaan eristämisen lisääminen ei ole niin kannattamatonta kuin FInZEB – hanke väittää. Näihin asioihin tulee varmasti ympäristöministeriön hankeryhmä ottamaan kantaa lähiaikoina.
Lisätietoja www.finzeb.fi
Teksti: Esko Kukkonen