Lainsäädännöllisesti lähtökohtana on koulun asema työpaikkana. Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus selvittää työpaikan sisäilman radonpitoisuus, jos on syytä olettaa, että pitoisuus on korkea. Koulujen radonhankkeessa STUK muistuttaa kuntia ja yksityisiä kouluja tästä velvollisuudesta. Koulujen sisäilman radon tulee mitata aikavälillä 1.11.2016–30.4.2017, jos mittausta ei ole aikaisemmin tehty. Mittauksen kesto on vähintään kaksi kuukautta, joten mittaus tulee aloittaa helmikuun loppuun mennessä. Mittauksilla tunnistetaan ne koulut, joissa on ryhdyttävä toimiin radonaltistuksen vähentämiseksi. Hankkeeseen kuuluvat kaikki peruskoulut, lukiot ja ammattikoulut.
– Vastuu radonmittausten käynnistämisestä ja tilaamisesta on toiminnan harjoittajalla. Julkisten koulujen mittaamisesta vastaavat kunnat ja yksityisten oppilaitosten mittaamisesta yksityiset toiminnanharjoittajat, kertoo johtaja Tarja K. Ikäheimonen STUKista.
– Radonmittauksen voi tilata joko sellaiselta palveluntarjoajalta, joka käyttää STUKin hyväksymää radonmittausmenetelmää, tai vaihtoehtoisesti suoraan STUKilta. Mittaustuloksen perusteella STUK antaa määräyksen, tarvitseeko tilassa tehdä lisäselvityksiä tai radonkorjauksia.
– Sisäilman radonpitoisuus on tärkeää mitata kouluissa, joissa on säännöllisessä käytössä osittain tai kokonaan maan pinnan alapuolella olevia työtiloja, jotka sijaitsevat harjulla tai muuten hyvin ilmaa läpäisevällä maaperällä tai jotka sijaitsevat korkean radonpitoisuuden kunnissa. Nämä kunnat on listattu STUKin internetsivuilla, kertoo Ikäheimonen.
STUK on ottanut yhteyttä Suomen kaikkien kuntien ympäristöterveydenhuollon valvonnan vastaaviin ja edellyttänyt, että kunnat ilmoittavat syyskuun aikana STUK:iin ne peruskoulut, peruskouluasteen erityiskoulut, lukiot, ammatilliset oppilaitokset sekä ammatilliset erityisoppilaitokset, joissa radon tulee mitata. Osassa kouluista radonpitoisuudet on selvitetty, mutta paljon tiloja on vielä mittaamatta.
Suurin altistus kertyy kodeissa
Radon on maaperässä syntyvä sekä hajuton että väritön radioaktiivinen kaasu, siksi sitä ei aina osata pelätä. Radonaltistuminen lisää selvästi keuhkosyöpäriskiä.
– Työpaikkojen sisäilman radonpitoisuuteen on erittäin tärkeää kiinnittää huomiota, mutta silti suurin altistus saadaan kuitenkin kodeissa, korostaa Ikäheimonen.
– Olisikin hyvin tärkeää, että kaikki selvittäisivät oman kotinsa radonpitoisuuden. Lisäksi on huomattava, vaikka tupakkalain mukaan tupakointi sisällä on viime vuosina vähentynyt, että on selvää näyttöä, että tupakointi kasvattaa radonin aiheuttamaa keuhkosyöpäriskiä entisestään.
STUK korostaa, että erityisesti lapsia kannattaa suojata radonaltistukselta, sillä radonin aiheuttama säteilyannos kertyy koko eliniän ajan ja lisää riskiä sairastua keuhkosyöpään.
Teksti ESKO KUKKONEN | kuva STUK
STUK
Säteilyturvakeskuksen tavoitteena on ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta. STUK asettaa Suomessa ydin- ja säteilyturvallisuutta koskevia vaatimuksia ja valvoo niiden täyttymistä. Valvonnan kohteina ovat ydinvoimalaitokset ja muut ydinlaitokset, ydinmateriaalit sekä ydinjätteiden loppusijoitus. STUK myöntää säteilyn käyttöön liittyvät luvat ja valvoo säteilyn käyttöä terveydenhuollossa ja teollisuudessa sekä tarkkailee säteilyn esiintymistä ympäristössä. Tähän liittyvät sen toimenpiteet asuntojen ja muiden rakennusten sisäilman radonpitoisuuden valvonnassa. Säteilyturvakeskus hoitaa myös ympärivuorokautista päivystystä ydinonnettomuuksien ja muiden säteilyvaaratilanteiden varalta.