Rakennusten korjaamisen ja purkamisen välinen valinta on yksi kiinteistöalan vaikeimmista päätöksistä. Sisäilmastoseminaarin 10.3.2026 asiantuntijapaneelissa korostettiin, että ratkaisut vaativat yhä enemmän kokonaisvaltaista tarkastelua teknisten faktojen, kustannusten, käytettävyyden ja ympäristövaikutusten näkökulmasta.
Rakennusten sisäympäristöä ja korjaamisen tulevaisuutta käsitellyt paneelikeskustelu kokosi yhteen asiantuntijoita tutkimuksen, suunnittelun, kiinteistönpidon ja korjausrakentamisen parista. Keskustelun keskiössä oli kysymys, joka toistuu monissa rakennushankkeissa: milloin rakennus kannattaa korjata ja milloin purkaa?
Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että yksinkertaisia vastauksia ei ole. Sen sijaan päätöksenteossa tarvitaan monialaista asiantuntemusta ja riittävän perusteellista esiselvitystä.
Sisäilmaongelmien taustalla usein useita tekijöitä
Rakennusfysiikan näkökulmasta sisäilmaongelmat liittyvät usein kosteudenhallintaan ja rakenteiden toimivuuteen. AFRY Finland Oy:n kehityspäällikkö Sami Niemi korostaa, että ongelmien ratkaiseminen edellyttää rakennuksen kokonaisuuden ymmärtämistä.
– Rakennus toimii kokonaisuutena. Kun ymmärrämme kosteuden liikkeen ja rakenteiden toiminnan, pystymme suunnittelemaan ratkaisuja, jotka ehkäisevät sisäilmaongelmia jo ennalta.
Niemen mukaan sisäilmaongelmien ratkaiseminen ei ole pelkästään yksittäisten vaurioiden korjaamista. Rakenteet, ilmanvaihto, materiaalit ja käyttö muodostavat kokonaisuuden, joka vaikuttaa rakennuksen toimivuuteen.
Korjaushankkeissa riskien tunnistaminen on keskeistä
Korjaamisen ja purkamisen välinen valinta on usein myös taloudellinen kysymys. Tampereen yliopiston rakennustuotannon ohjauksen professori Arto Saari muistuttaa, että korjaushankkeissa riskien tunnistaminen on ratkaisevaa.
– Korjaushankkeissa keskeistä on realistinen riskien arviointi. Jos ongelmien laajuutta ei ymmärretä riittävästi, voidaan päätyä ratkaisuihin, jotka eivät lopulta ole taloudellisesti tai toiminnallisesti kestäviä.
Saaren mukaan päätöksenteossa pitäisi tarkastella teknistä kuntoa, kustannuksia ja riskejä samanaikaisesti.
Purkamisesta säilyttämiseen – ajattelutapa muuttumassa
Helsingin kaupungin projektinjohtaja Mari Koskinen kertoi konkreettisen esimerkin siitä, miten rakennusten purkamista koskeva ajattelu on viime vuosina muuttunut.
Koskinen sai muutama vuosi sitten tehtäväkseen selvittää useiden koulu- ja päiväkotirakennusten tulevaisuutta. Alkuperäinen kysymys oli yksinkertainen: löytyisikö perusteita purkamiselle?
Kun rakennuksia tarkasteltiin tarkemmin, purkamisen taustalla olevat syyt osoittautuivat moninaisiksi. Osa rakennuksista ei enää vastannut käyttäjien tarpeita: tilat saattoivat olla liian pieniä, esteettömyydessä oli puutteita, tai sisäiset yhteydet toimivat huonosti. Joissakin kohteissa oli myös sisäilmahaasteita tai riskirakenteita.
Esiselvityksissä tarkasteltiin rakennusten teknistä kuntoa, sisäilmatutkimuksia, toiminnallisia tarpeita ja mahdollisia laajennusratkaisuja. Samalla käytiin keskusteluja kaavoituksen sekä suojeluviranomaisten kanssa.
Tulokset osoittivat, että purkaminen ei useinkaan ollut ainoa vaihtoehto. Useisiin kohteisiin löytyi ratkaisuja perusparannuksen ja laajennusten avulla.
– Kun aluksi kysyttiin, voidaanko rakennus purkaa, olen ehdottanut, että kysymys pitäisi kääntää toisinpäin: voidaanko rakennus säilyttää?
Koskisen mukaan viime vuosina ajattelutapa on muuttunut: olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä tarkastellaan aiempaa vakavammin.
Ennakoiva ylläpito ehkäisee ongelmia
Rakennusten kunnossapidolla on keskeinen rooli sisäilmaongelmien ehkäisyssä. Jyväskylän kaupungin Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Tuomo Kiiski korostaa ennakoivan ylläpidon merkitystä.
– Kun rakennusten kuntoa seurataan systemaattisesti ja huolto tehdään ajoissa, monet ongelmat voidaan ratkaista, ennen kuin ne kasvavat suuriksi.
Kiisken mukaan pitkäjänteinen kiinteistönpito on erityisen tärkeää julkisessa rakennuskannassa.
Suunnitteluratkaisut vaikuttavat vuosikymmeniksi
Rakennuksen sisäympäristöön vaikutetaan merkittävästi jo suunnitteluvaiheessa. A-Insinöörit Suunnittelu Oy:n tiimipäällikkö Sanna Koskela muistuttaa, että suunnitteluratkaisut määrittävät rakennuksen toimivuutta pitkälle tulevaisuuteen.
– Suunnittelussa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat rakennuksen sisäympäristöön vuosikymmeniksi.
Korjausrakentamisessa suunnittelun merkitys korostuu entisestään, koska ratkaisut on sovitettava olemassa oleviin rakenteisiin.
Työmaalla ratkaisut muuttuvat käytännöksi
Vaikka suunnittelu ja päätöksenteko luovat hankkeille raamit, korjausten onnistuminen ratkaistaan lopulta työmaalla. Consti Korjausrakentaminen Oy:n vastaava työnjohtaja Jani Pitkäniemi korostaa käytännön toteutuksen merkitystä.
– Työmaalla suunnitelmat muuttuvat konkreettisiksi ratkaisuiksi. Hyvä viestintä ja laadukas toteutus ovat avainasemassa, jotta sisäilmakorjaukset onnistuvat.
Korjausrakentamisessa kohdataan usein myös yllätyksiä, jotka edellyttävät joustavuutta ja tiivistä yhteistyötä eri osapuolten välillä.
Yhteinen tavoite: terveelliset rakennukset
Paneelikeskustelu osoitti, että rakennusten sisäympäristöön liittyvät haasteet ovat harvoin yhden tekijän aiheuttamia. Siksi niiden ratkaiseminen edellyttää eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä.
Rakennusfysiikka, taloudellinen analyysi, suunnittelu, kiinteistönpito ja työmaan toteutus muodostavat kokonaisuuden, jossa jokaisella osa-alueella on oma tärkeä roolinsa.
Lopulta kaikkia toimijoita yhdistää sama tavoite: terveelliset, turvalliset ja kestävät rakennukset myös tulevaisuudessa.
5 oppia paneelikeskustelusta: näin parannat korjaus- ja purkupäätöksiä
1. Tarkastele, voidaanko rakennus säilyttää.
Päätöksenteko kannattaa aloittaa säilyttämisen mahdollisuuksista. Usein purkamisen taustalla on toiminnallisia tai ylläpidollisia ongelmia, jotka voivat ratketa korjaamisella tai laajennuksella.
2. Tee perusteellinen esiselvitys ennen päätöksiä
Hyvä esiselvitys tarkastelee samanaikaisesti teknistä kuntoa, sisäilmatutkimuksia, käyttäjien tarpeita, tontin ja kaavoituksen mahdollisuuksia sekä kustannuksia ja riskejä.
3. Selvitä myös tilojen toiminnallisuus
Purkutoiveiden taustalla voivat olla esimerkiksi liian pienet tilat, puutteellinen esteettömyys, puuttuvat pienryhmätilat tai huonot kulkuyhteydet rakennuksessa. Nämä ongelmat voivat usein ratketa korjaus- tai laajennushankkeella.
4. Tutki rakenteet kunnolla ennen korjausratkaisuja
Riittävän tarkat tutkimukset auttavat kohdistamaan korjaukset oikein ja välttämään turhia purkuja, mutta ennen kaikkea ne ovat perusedellytys korjauksen onnistumiselle. Tutkimusten perusteella voidaan tehdä analyysia, onko korjaaminen kannattavaa.
5. Panosta yhteistyöhön ja viestintään
Onnistuneet hankkeet syntyvät yhteistyössä kuntotutkijoiden, suunnittelijoiden, tilaajan ja urakoitsijan välillä. Avoin viestintä lisää myös käyttäjien luottamusta hankkeeseen.
Teksti ja kuva: Sisäilmayhdistys