Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa noin 750 sisäilma-alan ammattilaista Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli korjausrakentaminen.
Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen keväiseen tapaan sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet. Ohjelma oli rakennettu viime syksynä ohjausryhmän arvioitaviksi jätetyistä, hyväksytyistä artikkeleista: seminaarissa oli esillä kaikkiaan 44 esitystä, joista suullisia 35 ja posterisesityksiä 9. Suulliset esitykset oli jaettu kolmeen eri rinnakkaissessioon, ja postereiden esittäjiä oli mahdollista tavata posterinäyttelyssä.
Ohjelmassa oli monipuolisesti sisäilma-aiheisia esityksiä rakennusmateriaalien mikrobeista, pienhiukkaista ja ilmanpuhdistamisesta, menettelytavoista ja ohjeistuksista, rakenteiden vaikutuksesta sisäilman laatuun, sisäympäristön laadusta, ilmanvaihdosta ja sisäilmasta, viruksista ja tartuntataudeista sisäilmassa sekä lämpöolosuhteista.
Sisäilmaratkaisuja ja -palveluita esittelevässä näyttelyssä oli reilu 40 näytteilleasettajaa.
Purkaa vai korjata?
Professori Arto Saari Tampereen yliopistosta avasi Sisäilmastoseminaarin pohtimalla korjaushankkeiden onnistumisen edellytyksiä ja sitä, milloin rakennuksen purkaminen on järkevää.
– Korjausrakentamisen osuus on jopa 60–70 prosenttia kaikesta rakentamisesta. Onnistuneen korjaushankkeen edellytyksiä ovat mm. riittävä, jo ennen hankkeen alkua tehty, kuntotutkimus, ajoissa laaditut suunnitelmat, aktiivinen projektinjohto ja säännöllinen viestintä.
Pääsääntöisesti korjausrakentaminen on suositeltavaa ympäristön kannalta, mutta Saaren mukaan päätökset on tehtävä aina tapauskohtaisesti: hiilijalanjäljen, terveellisyyden ja käytettävyyden perusteella huomioiden myös kustannukset.
Kaikkia rakennuksia ei ole järkevää korjata.
– Joskus riskinä on, että vaikka korjattaisiin perusteellisesti, ongelmat jatkuvat. Tällöin on parempi purkaa rakennus ja korvata se uudella, Saari totesi.
Tilapäällikkö Sari Hildén Helsingin kaupungilta kertoi kaupungin sisäilma- ja korjausrakentamisen käytäntöjen kehittyneen 30 vuodessa huomattavasti.
– Alkuvuosina korjaukset keskittyivät näkyviin vaurioihin ja osaaminen oli hajanaista. Ongelmat vain lisääntyivät. 2000-luvulla otettiin käyttöön laajempia tutkimuksia, perustettiin kaupungin sisäilmaryhmä ja osaaminen lisääntyi, jolloin myös prosessit paranivat.
2010-luvulla poliittinen paine ja julkinen keskustelu lisäsivät avoimuutta ja rahoitusta, ja korjausrakentaminen ammattimaistui selvästi.
– Nykyään korjaukset perustuvat kattaviin kuntotutkimuksiin, työmaan kosteudenhallintaan ja tarkentaviin ratkaisuihin purkuvaiheessa. Huikea loikka on tapahtunut 30 vuodessa, Hildén kuvasi kehitystä.
Myös iltapäivän paneelikeskustelussa keskityttiin teemaan ”Purkaa vai korjata?” Paneelissa todettiin, että kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, mutta päätöksenteko edellyttää monialaista asiantuntemusta ja perusteellista, kokonaisvaltaista tarkastelua.
Ylipäätään rakennusten sisäympäristöön liittyvät haasteet ovat harvoin yhden tekijän aiheuttamia, ja siksi niiden ratkaiseminen edellyttää eri alojen yhteistyötä.
Lue Sisäilmauutisten juttu paneelista.
Pro Sisäilma -tunnustus Hannele Rämölle
Seminaarin Avaus-sessiossa jaettiin Sisäilmayhdistys ry:n myöntämä Pro Sisäilma -tunnustus Hannele Rämölle. Tunnustus jaettiin tänä vuonna 6. kerran.
Pro Sisäilma -tunnustus myönnetään poikkeuksellisen omistautuneesta työstä paremman sisäilman puolesta. Tunnustuksella halutaan kunnioittaa saajan pitkää ja vaikuttavaa uraa sisäilma-alalla. Valinnassa kiinnitetään huomiota pitkäjänteiseen, systemaattiseen ja intohimoiseen työhön sisäilma-asioiden parissa.
Tunnustuksen saanutta Rämöä luonnehdittiin mm. näin:
”Hannele Rämö on yli 30 vuoden ajan antanut äänen heikoimmassa asemassa oleville perheille, jotka ovat joutuneet kohtuuttomiin vaikeuksiin kotinsa sisäilmaongelmien vuoksi. Hänen asiantuntemuksensa, sitkeytensä ja rohkea äänenkäyttönsä ovat edistäneet sisäilma-asioiden näkyvyyttä ja vaikuttaneet laajasti alan käytäntöihin ja keskusteluun. Rämön työ on jättänyt pysyvän jäljen suomalaiseen sisäilmakenttään.”
Lue tiedote: Pro Sisäilma -tunnustus Hannele Rämölle
Keskustelutorilla kävi innostunut kuhina
Sisäilmastoseminaarin uusin kohtaamispaikka, Keskustelutori, keräsi yhdeksän ennakkoon valitun teeman ympärille joukon seminaarivieraita keskustelemaan sisäilma-asioista. Keskustelut kävivät vilkkaina, ja ajatuksia vaihdettiin.
Keskustelutori sai osallistujilta kiittävää palautetta:
”Konsepti oli hyvä ja toimiva. Toivottavasti tätä jatketaan ensi vuonnakin!”
”Keskustelutori oli organisoidumpaa keskustelua.”
”Tänä vuonna ilahdutti keskustelutori, jossa olisi voinut keskustella pidempäänkin, sillä mielenkiintoista asiaa riitti!”
”Keskustelutori oli toimivalta tuntuva uutuus. Hyvä että oli paljon aikaan kohtaamisille.”
”Interaktiivisuuden lisääminen Keskustelutorilla oli oikein hyvä idea!”
Sisäilmataikaa Sisäilmastoseminaarin illassa
Sisäilmastoseminaarin päivän antia täydentämään järjestettiin Sisäilmastoseminaarin ilta, jota vietettiin Sokos Hotel Vantaan Tulisuudelmassa. Illan aikana oli mahdollista jatkaa päivän aikana virinneitä keskusteluja rennommissa merkeissä.
Sisäilmastoseminaarin illan teemana oli Sisäilmataikaa. Vieraita viihdytti illan mittaan taikuri, lääkäri, terapeutti, puhuja ja muistikouluttaja Martti Vannas. Loppuillasta, bufeeillallisen jälkeen, tunnelmaa nostatti DJ.
Tervetuloa 17.3.2027!
Sisäilmastoseminaari järjestetään seuraavan kerran 17.3.2027, ja paikkana on tuttu Messukeskuksen Kokoussiipi. Esitysten jättöaika on ensi syksynä, myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana. Seuraile tiedotustamme Tapahtumat-sivuillamme.
Kiitos jälleen seminaarin sponsori Saint-Gobain Finland Oy Weberille, näytteilleasettajille ja – ja kaikille kannattajajäsenillemme Sisäilmastoseminaarin toteutumisesta. Kiitos myös sosiaali- ja terveysministeriölle sekä yhteistyökumppaneillemme. Ensi vuonna tavataan!
Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Sanna Nuutinen / Foto Bakery