Ovatko sisäilmaongelmat Jyväskylässä jo täysin selätetty? Näin voisi ajatella, koska tällä hetkellä sisäilmaongelmista johtuvia väistöjä ei ole. Tämän tilanteen saavuttamiseksi Jyväskylässä on tehty hyvin kriittisiä päätöksiä 1990 luvun lopussa, jolloin liikuntapääkaupungin sijaan Jyväskylä tunnettiin ’homepääkaupunkina’.
Jyväskylän Tilapalvelu päätti lähteä teettämään Örebro-kyselyitä 2000-luvun alussa, ja niitä on sittemmin toistettu viiden vuoden välein. Lisäksi on tehty merkittäviä rahallisia investointeja koulu- ja päiväkotiverkon kehittämiseksi ja vanhoja huonokuntoisia palvelurakennuksia on purettu ja korvattu uusilla tai peruskorjattu täydellisesti. Kaksi uusinta kouluamme ovat valmistuneet noin 2 vuotta sitten.
Tällä hetkellä päätään sisäilmahaitoista nostaa eniten melu, joka isoilta osin aiheutuu toiminnasta ja suurista lapsimääristä.
Systemaattinen selvitystyö kiinteistöjen kunnosta sekä olemassa olevien ongelmien selvittäminen ja ratkaiseminen yhteistyössä Jyväskylän seudun ympäristöterveyden ja eri konsulttifirmojen ja loistavien urakoitsijoiden kanssa on siis tuottanut tulosta. Vanhojen rakennusten osalta yhteistyötä edellä mainittujen tahojen kanssa on tehnyt Jyväskylän kaupungin sisäilmastoryhmä. Ryhmä on kokoontunut säännöllisesti nämä vuodet, ja se on ottanut ajankohtaisten asioiden lisäksi käsittelyyn erillisten kohdekohtaisten projektiryhmien kautta korjausten toteutuksen viestinnän yhteistyössä työsuojelun ja työterveyden sekä kouluterveyden kanssa. Sisäilmatyöryhmää ovat vetäneet Jyväskylän Tilapalvelussa toimineet kiinteistöpäälliköt.
Viranomaisen määräämiä tilasulkuja ei ole laisinkaan. Ei ole ollut itseasiassa pitkään aikaan. Toki kun kiinteistöihin tehdään esim. isompia teknisen käyttöiän päättymisen tai palveluverkkomuutosten sanelemia remontteja, erilaiset aktiivisesta koulupalveluverkosta pudotetut kiinteistöt ovat palvelleet rotaatiossa ikään kuin ’väistötiloina’ uutta rakennusta tehtäessä. Tilat on kuitenkin suunniteltu ja rakennettu opetustarkoitukseen.
Eräs Jyväskylän tilanteeseen positiivisesti vaikuttanut seikka on systemaattinen palveluverkkotyö, jossa katsotaan, miltä alueelta väestö missäkin koulussa käy ja miten alueet kehittyvät tai niitä kehitetään. Jyväskylän Tilapalvelu tukiyksikkönä on kiinteistön edustajan roolissa suunnittelemassa tulevaisuuden tilatarpeita. Pidän itse palveluverkkotyötä ja väestöennustamista kriittisenä sisäilma-asioiden kannalta. Vajaakäytöllä olevat kiinteistöt tuottavat kuluja lähes saman verran kuin täydessäkin käytössä olevat. Tilankäytön tehostamisella saadaan kuntalaisten veroeurot käytettyä tarkoituksenmukaisesti.
Uusia kiinteistöjä rakennuttaessaan Jyväskylän Tilapalvelu on teetättänyt kaikki hankkeensa Terve Talo -hankkeina vuodesta 2010 saakka. Tämän seurauksena hankkeiden kosteuden- ja pölynhallintaan on tehty tarvittavia panostuksia. Asenteet ovat muuttuneet mukaan lukien omani. Urakoitsijan roolissa työskennellessäni olin itsekin sitä mieltä, että työmaalla nyt vaan on pölyistä, kunnes ensimmäisellä P1- puhtausluokitellulla työmaalla puhtaudenhallinnan asiantuntija valisti minua pölynhallinnasta ja sen merkityksestä sekä piti koko työmaan henkilöstölle koulutuksen. Ymmärrys asiasta on tuosta asiasta lisääntynyt ja puhtaudenhallinta alkaa olla tietynlainen paikallinen ’normi’.
Viimeisin Jyväskylän hyvään sisäilmatilanteeseen vaikuttanut asia on Tilapalvelun ’managerimalli’, jossa kiinteistöt on vastuutettu muutamille kiinteistömanagereille. Kaikki tieto kulkee kohteilta eteenpäin aina kiinteistömanagereiden kautta ja vastaavasti toiseen suuntaan. Tällä menettelyllä varmistetaan hyvä tiedonkulku ja tilannetieto, kun managerit tuntevat omat kohteensa. Managerit mm. vastaanottavat sisäilmailmoituksia, joihin he reagoivat 2 viikon kuluessa. Tästä edetään vuonna 2023 uudistetun sisäilmaprosessin mukaisilla toimenpiteillä. Säännöllisten kuntoarvioiden lisäksi joskus on tarpeen toki tehdä isompia rakennuksen kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia sekä toimia niiden perusteella asian vaatimalla tavalla.
Myös tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta, kun Jyväskylän Tilapalvelu on alkanut teettää FINVACin Ilmanvaihdon katsastusoppaan mukaisia katsastuksia. Toistaiseksi katsastuksissa on löydetty paljon pientä systemaattisesti korjattavaa ja parannettavaa. Menettelyä kehitetään myös aktiivisesti SULVIn kanssa, joka kouluttaa katsastusten tekemiseen. Tulokset ovat siis olleet hyviä. Odotin saavani ’huonoja tuloksia’, jotta nähdään, missä voidaan edelleen kehittyä paremmaksi ja tehokkaammaksi. Lopulta näillä saadaan ohjattua myös isojen uudishankkeiden taloteknistä suunnittelua. Uudet talot myös näyttävät enenevissä määrin toteen sen, mitä itse rakennusinsinöörinä olen pelännyt: rakennuksemme ovat vain hienoja arkkitehdin suunnittelemia sääsuojia kaikelle sille arvokkaalle ja hienolle talotekniikalle, mitä niihin kätkeytyy. Tämä korostaa tulevaisuudessa tarvetta talotekniikan osaamisen lisäämiselle myös Tilapalvelussa.
Allekirjoittanut on toiminut aikaisemmassa työhistoriassa Jyväskylän Tilapalveluilla kunnossapitorakennuttajana. Välillä kävin tutustumassa konsulttitoimintaan Kiwa Inspectan Kiinteistöt ja rakenteet -tulosyksikkössä Keski-Suomen aluepäällikön näkökulmasta. Edellisen kiinteistöpäällikön siirryttyä Keski-Suomen Hyvinvointialueen palvelukseen oli avoin pesti haettavissa, ja kyllähän kotikaupungin edellisten kiinteistöpäällikköjen kovan ja hyvin tehdyn työn harteille on mielekästä lähteä hommaa jatkokehittämään. Isosta työstä on kiittäminen Olli Salmelaa ja Petteri Kontroa. Saappaat ovat isot täytettäviksi.
TUOMO KIISKI
kiinteistöpäällikkö, Jyväskylän kaupunki
Artikkelikuva: iStock