Suomalainen huippuosaaja

Laboratoriokoe meneillään Kuopiossa. Kuvassa vasemmalta: Tiina Reponen, Jacob-Mensah-Attipoe (tohtoriopiskelija Itä-Suomen yliopistosta), Pertti Pasanen, Sampo Saari (tohtoriopiskeija Tampereen Teknillisestä Yliopistosta)

Tohtori Tiina Reponen tutkii bioaerosoleja Ohiossa ja Kuopiossa. Hän tuo nyt osaamistaan kotimaahan ja on mukana suomalaisessa FiDiPro-hankkeessa. Ulkomaille kannattaa lähteä jo nuorena, hän kannustaa.

Suomalaisella sisäilmastotutkimuksella oli ensimmäinen nousukautensa laajan poikkitieteellisen Sisäilmastoprojektin valmistuttua 1980-luvun loppupuolella. Tutkimus astui harppauksin eteenpäin ja kiinnostus sekä panostus näihin asioihin toi tuloksia. Silloin mukaan tutkimukseen tuli useita nuoria lahjakkaita tutkijoita, jotka ovat sittemmin nousseet merkittäviin tehtäviin kansainvälisestikin. Eräs näistä Suomen tiedelähettiläistä on mikrobiologian ja bioaerosolien tutkija tohtori Tiina Reponen.
Tiina Reponen toimii päätoimisesti Cincinnatin yliopistolla, Ohiossa, yksikössä Center for Health Related Aerosol Studies kehittämässä sisäilman bioaerosolitutkimusta ja erityisesti mikrobien tunnistamista, sekä laboratorioissa että kentällä. Hän on toiminut siellä jo lähes parikymmentä vuotta, hyvänä esimerkkinä suomalaisen sisäilmatutkimuksen tasosta maailmalla. Nyt hän tekee tutkimustyötä myös Suomessa ja on mukana FiDiPro hankkeessa. Finland Distinguished Professor Programme, on Suomen Akatemian ja Tekesin yhteinen rahoitusohjelma. Sen tarkoitus on mahdollistaa ulkomaisten tai pitkään ulkomailla toimineiden suomalaisten professoritasoisten huippututkijoiden rekrytoiminen määräajaksi suomalaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin.
Tiina Reposen FiDiPro-hankkeessa on tavoitteena kehittää bioaerosolien testauslaboratorio. Tutkimus ja muodostuva yhteistyöverkko mahdollistavat perus- ja soveltavan bioaerosolitutkimuksen tulosten tehokkaan hyödyntämisen tuotekehityksessä sisä- ja työympäristöjen, onnettomuustilanteiden ja kansalliseen turvallisuuteen liittyvien mikrobiologisten riskien hallinnassa. Laboratorio ja kehitetyt bioaerosolien tuotto- ja mittausmenetelmät mahdollistavat monia sovellutuksia, joita talotekniikka- ja rakennusteollisuus sekä tutkimuslaitokset voivat tuotteistaa mikrobialtistumisen vähentämiseksi. Hankkeen yhteyshenkilö Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa on professori Pertti Pasanen. Hankkeessa on yhteistyökumppaneina useita tutkimuslaitoksia (Tampereen Teknillinen Yliopisto, Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos, ja Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus) sekä sisäilma-alan yrityksiä (Camfil Oy, Dekati Ltd., Environics, Mikrobioni Oy, Oy Halton Group Ltd, Oy Lifa Air Ltd ja Saint Gobain Rakennustuoteet Oy).

Vierailu Cincinnatiin venyi
Tiina Reponen opiskeli Kuopion yliopistossa, josta valmistui tohtoriksi yliopiston Ympäristötieteen laitokselta vuonna 1994. Hän sai silloin USA:laisen postdoc -apurahan työskentelyyn Klaus Willeken aerosolitutkimusryhmässä vuodeksi. Sen turvin Tiina lähti perheen kanssa USA:han vuoden 1995 alussa.
– Kiinnostavat tutkimusprojektit veivät mukanaan ja kun myös miehelle järjestyi mielenkiintoisia töitä, päätimme viipyä pidempään ja oleskelu on nyt venynyt lähes 20 vuodeksi.
– Täällä tekemäni tutkimustyö pohjautui aluksi Suomessa saamaani oppiin bioaerosolien mittauksesta kenttäolosuhteissa. Aerosolifyysikoiden kanssa täällä työskennellessäni opin soveltamaan kokeellisen aerosolitutkimuksen periaatteita bioaerosolien tutkimukseen laboratoriomittakaavassa. Tätä osaamista tuon nyt Suomeen. FiDiPro-projektin tiimoilta vietän nyt taas pidempiä aikoja täällä.
Reposen viime aikaiset tutkimusprojektit USA:ssa suuntautuneet enenevässä määrin aerosolien ja bioaerosolien aiheuttamien terveyshaittojen tutkimiseen.
– Yksi näistä on jo yli kymmenen vuotta käynnissä ollut syntymäkohortti, jossa tutkimme bioaerosolien ja liikenteen epäpuhtauksien yhteisvaikutusta lasten astman syntyyn. Työ on poikkitieteellistä ja yhteistyökumppanit ovat epidemiologeja, tilastotieteilijöitä, toksikologeja, mikrobiologeja ja lääkäreitä.
Myös opetukseen liittyvät tehtävät vaativat monitieteistä lähestymistä.
– Johdan Cincinnatin yliopiston ”Education and Research Center” jatkokoulutusohjelmaa. Sen tavoitteena on antaa poikkitieteellistä maisteri- ja tohtoritason koulutusta työhygienian ja –terveyden alalla. Ohjelmaan kuuluu neljä jatkokoulutusohjelmaa: työhygienia, työ- ja turvallisuustekniikka, työlääketiede, ja työterveyshuolto. Opiskelijat suorittavat oman alansa opintojen lisäksi kursseja ja projekteja, joihin osallistuu opiskelijoita kaikista neljästä koulutusohjelmasta.
Tavoitteena on oppia tiimityöskentelyä, joka on olennainen osa käytännön työtä.
– Kuopion Ympäristöhygienian koulutusohjelma antoi minulle hyvän pohjan kehittää monitieteistä tutkimusta ja koulutusta.

Sopeutuminen sujui
Tänne USA:han oli helpompi asettua asumaan kuin aluksi luulimme. Suomalaiset luetaan skandinaaveihin, joihin suhtaudutaan yleisesti erittäin myönteisesti. Englannin kieli on pikkuhiljaa hioutunut niin, että arkipäivän puhe ja työssä käytettävät termit sujuvat sen kummemmin ajattelematta. Lapsemme olivat 4- ja 6-vuotiaita tänne tullessamme, ja he oppivat englannin kielen täydellisesti, meillä vanhemmilla on sen sijaan vielä aksentti, joka tuskin koskaan täysin häviää.
Reposen puoliso on töissä Cincinnati Children’s Hospitalissa Human Genetics -osastolla tietokoneohjelmoinnin parissa.
– Tyttäremme on yliopistosta valmistuttuaan aloittanut työt Wisconsinissa yhtiössä, joka tuottaa terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Poikamme opiskelee vielä Ohio State yliopistossa.
– Kaipuuta Suomeen on tietysti aina jonkin verran, mutta vielä enemmän kaipaamme olla lähellä lapsiamme. Lenkkimakkaraa emme kaipaa, mutta ruisleipää sen sijaan sitäkin enemmän. Onneksi olemme löytäneet venäläisen kaupan, joka myy suomalaiseen makuun leivottua ruisleipää.
Yhteydenpito Suomeen on alkuajoista helpottunut huomattavasti.
– On sähköposti, Facebook ja Skype, ja puhelut USA:sta Suomeen ovat halpoja.

Suomen sisäilmatutkimus kestää vertailun
 – Sisäilmatutkimus Suomessa on kansainvälistä huippua ja Suomessa saadun opetuksen arvo on sama tai parempi kuin missä tahansa muualla saatu.
Suomessa tutkijan uralle lähteneitä kannustetaan käymään kansainvälisissä konferensseissa jo alusta lähtien.
– Muutenkin Suomessa on tutkimustyössä mukana jo sen verran ulkomaalaisia, että englannin kieltä joutuu käyttämään usein.
– Usein Suomessa päivitellään kaikenlaisia ongelmia, jotka estävät tehokkaan tutkimustyön, mutta samat ongelmat ovat olemassa muissakin maissa, toteaa Reponen.
Jos haluaa työskennellä ulkomailla ulkomaille kannattaa Reposen mukaan lähteä niin nuorena kuin siihen vain saa rahoituksen. Lähdön motiivina on oltava aito kiinnostus omasta alasta ja halu oppia lisää.
– Menestyksen avaimena on kuitenkin usein se, että sattuu olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Hyväkään tutkija ei aina saa ansaitsemaansa tilaisuutta. Ja jos hyvä tilaisuus tarjoutuu, sitä kannattaa heti käyttää hyväksi.

teksti | Esko Kukkonen

kuva| Itä-Suomen yliopisto