Hallitusneuvos Marika Paavilainen kertoi, että joulukuussa 2017 julkaistiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johdolla valmisteltu ehdotus Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaksi. Ohjelmaa viimeisteltiin laajan kuulemiskierroksen jälkeen helmikuussa 2018. Ohjelma linjaa toimintatapojen muutosprosessin seuraavan kymmenen vuoden ajaksi hyvin monen tyyppisten julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja tilojen kehittämiseksi paremmiksi palvelemaan tarkoitustaan. Tavoitteena on vakiinnuttaa toimintatapa, jossa julkisten rakennusten sisäilmaongelmien ennaltaehkäisy on kiinteistönhoidon arkea, jolloin haitat huomataan ja niihin puututaan etsimällä ratkaisuja. Tällaisen toimintatavan tukena on kiinteistönomistajan kiinteistöstrategia ja palveluverkkosuunnitelma, jolla varmistetaan samalla, että tilat palvelevat aina tarkoitustaan.
– Terveet tilat 2028 -ehdotus sai erittäin paneutunutta palautetta. Kommenteissa kuuluu kokemus – joko rakennuksiin liittyvistä ratkaisuista tai siten omista tai läheisten kokemuksista sisäilman haitallisista terveysvaikutuksista, Paavilainen totesi.
– Kamppailu kosteutta ja hometta vastaan ei riitä, sillä sisäilmaongelmia aiheuttavat monet muutkin tekijät. Tästä tarvitsemme lisätietoa. Kun kyse on uusien rakennustuotteiden, pintamateriaalien ja kalusteiden haitallisista aineista, hankkeessa toivotaan, että syntyy kumppanuuksia ja yhteyksiä, joissa tieto ja taito kulkevat kohti yhteisiä ratkaisuja.
Vaikka ohjelma päättyy vuonna 2028, niin Paavilainen korostaa, että sen jälkeenkin sisäilmaongelmia voi ilmaantua, mutta silloin niiden hyvä ja sujuva käsittely kuuluu normaalin kiinteistönpidon arkeen.
Toimenpideohjelman pääviesti
Paavilainen kertoi, että ehdotus Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmaksi valmisteltiin tilanteessa, jossa ongelman tunnistamiseksi ja ratkaisemiseksi oli jo tehty paljon.
– Tälle työlle on ollut hyvä rakentaa. Kuulemiskierroksella ohjelmasta keskusteltiin laajalti eri tahojen kanssa, ja saatiin lukuisia lausuntoja ja kommentteja. Käsitys vahvistui, että ongelma on hyvin monitahoinen. Muussa tapauksessa se olisi jo ehkä ratkaistu. Arkikokemus ja tilastot kertovat oireilevista ja sairastuneista ihmisistä sekä edelleen terveydelle haitallisten rakennusten määrästä.
Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat aiheuttavat tällä hetkellä taloudellisten vaikutusten lisäksi myös ihmisten terveyteen, hyvinvointiin sekä sosiaalisiin suhteisiin ja turvaan liittyviä ongelmia.
– Sisäilmaongelmat heikentävät tilojen viihtyisyyttä, mutta ne voivat myös aiheuttaa oireilua ja pahimmissa tapauksissa sairastumisia, totesi Paavilainen.
FCG Konsultointi Oy:n ja Suomen kuntaliitto ry:n helmikuussa 2018 valmistuneessa hankkeessa selvitettiin kuntien rakennuskannan nykytilannetta. Hankkeessa tehdyn kyselyn mukaan vastaajista yli puolet eli 57 prosenttia oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että resurssipula, sekä raha että henkilöstö, on johtanut tilojen kunnon heikentymiseen. Yli puolet vastaajista oli eri mieltä väitteestä ”rakennusten sisäilmaongelmat on saatu hallintaan”. Myös kyselyn muut osiot kertovat siitä, että esimerkiksi sisäilmaongelmat näyttävät lähinnä lisääntyneen.
Syitä ja toimenpiteitä
Paavilaisen esityksen mukaan sisäilmaongelmia voi aiheuttaa periaatteessa mikä tahansa aine tai toimintatapa tai laiminlyönti. Rakennusten kosteus- ja homeongelmien kanssa on tehty paljon työtä. Tietämys ratkaisujen vaatimasta työstä ei ole yhtä pitkällä kaikkien tekijöiden osalta. Esimerkkeinä ovat erilaiset kemikaalit rakennusmateriaaleissa ja sisustuksessa sekä ilmanvaihdon monenlaiset järjestelyt.
Valtaosa sisäilmaongelmiin liittyvistä oireista ovat lieviä ja niistä voidaan päästä eroon, kun tilanteeseen puututaan nopeasti ja olosuhteet saadaan kuntoon. Osalla ihmisistä on kuitenkin sisäilmaan liittyviä laaja-alaisia ja vaikeita, toimintakykyä merkittävästi haittaavia oireita. Erityisesti näiden ihmisten hoitoa, kuntoutusta ja muuta sosiaaliturvaa on tarpeen parantaa. Kaikille on kuitenkin tarpeen tuottaa lisää tietoa siitä, miten sisäilmaongelmia tulisi hoitaa, minkälaisia riskejä niihin liittyy ja miten oireilevia hoidetaan.
Paavilainen totesi, että ohjelmassa ollaan erityisen kiinnostuneita hyvistä kokemuksista. Jo ensimmäisen kuulemistilaisuuden anti oli rohkaiseva – monissa kunnissa on tehty paljon työtä, runsaasti oikeita päätöksiä ja toimivia valintoja, jolloin ratkaisuja on löytynyt. Sisäilmaongelmia on siis myös voitettu.
– Pääviestimme on hyvistä kokemuksista oppiminen ja niiden suositusten mukaan eteneminen. Usein jokaisen hyvän kokemuksen takana on moniammatillista yhteistyötä, yhteistä tahtotilaa, kiinteistön käyttäjien kuuntelemista, ongelmien laadukasta tunnistamista sekä ratkaisujen hakua kunnan kiinteistöstrategiaan, kiinteistöjen säännöllisiin kuntotarkastuksiin sekä palveluverkkosuunnitelmaan perustuen.
Onnistuneissa tilanteissa työ kunnissa on toteutettu monen eri tahon yhteistyönä ja työlle on ollut johdon hyvä tuki.
Terveet tilat 2028 -toimenpideohjelmassa on pyritty erottamaan täsmälliset toimet, joihin voidaan ryhtyä heti toimeenpanokauden alussa. Näitä ovat erimerkiksi verkkosivujen perustaminen tukemaan toimeenpanoa eri hallinnonalojen ja -tasojen, yhdistysten sekä yritysten kesken sekä sisäilmasta eri tavoin oireilevien ihmisten hoidon ja tuen vahvistaminen.
– Sen lisäksi meillä on suuri määrä selvitystehtäviä. Toimenpideohjelma tarvitsee tuekseen tutkimusohjelman tekijöistä, jotka vaikuttavat sisäilmaongelmien ja niistä aiheutuvien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten muodostumiseen.
Toimenpideohjelmaa päivitetään tiedon ja kokemusten karttuessa toimeenpanon edetessä. Toimenpideohjelma tulee mukautuman myös maakuntauudistuksen tuomiin muutoksiin.
Luottamus on rakennettava
Paavilainen kertoi, että palautekierros kertoi selkeästi, että toimenpideohjelman tavoitteet on määriteltävä siten, että niihin etenemistä voi seurata. Näin olisi mahdollisuus rakentaa tarvittavaa luottamusta.
Luottamuksen osatekijöitä ovat avoimuus, tilannekuvan välittäminen sekä muutoksista ja hyvistä kokemuksista viestintä. Ohjelma perustuu hyvin pitkälle siihen työhön, mitä tehdään kunnissa, aluehallinnossa, ministeriöissä, tutkimuslaitoksissa, yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä lukuisissa järjestöissä ja yrityksissä tänäkin päivänä. Ohjelman toimeenpano tarkoittaa työn jatkamista ja laajentamista yhteistyöksi.
– Hyvät kokemukset ja onnistumiset osoittavat suuntaa. Terveet tilat 2028 –toimeenpano -organisaation tarkoitus on tukea tätä – niin arkisten yhteistyövälineiden kuin verkkosivujen ja tapaamisten avulla. Vuorovaikutus, kokemusten vaihto ja yhteistyö tukevat etenemistä kohti kestävää kiinteistön hallintaa ja oikea-aikaista sisäilmaan liittyvien terveyshaittojen hoitamista.
Lisätietoja: vnk.fi/terveet-tilat-2028
SISÄILMASTOSEMINAARI 2018 julkaisun voi ladata pdf-muodossa tästä linkistä.
SISÄILMASTOSEMINAARI 2018 julkaisun voi lukea näköislehtenä issuu-palvelussa.
Terveet Tilat 2028 työpaja
Sisäilmayhdistys yhdessä Terveet Tilat 2028 toimenpideohjelman kanssa järjesti sisäilmastoseminaarin jälkeisenä päivänä työpajan, jossa aamupäivällä kuultiin viimeistellystä toimenpideohjelmasta ja iltapäivällä jakaannuttiin pienempiin ryhmiin pohtimaan toimenpideohjelman kautta, millä keinoin ja missä konkreettisissa asioissa kukin tahollaan voi olla mukana tekemässä terveellisiä tiloja. Työpajan tulokset varmaan vaikuttavat vielä tänä keväänä julkistettaviin toimenpideohjelman ratkaisuihin. Tehtävää on paljon ja toimiin on ryhdyttävä heti.