TOXTEST tulokset kertovat epäluotettavuudesta

Toksikologista mittausta pölystä ei voida vielä käyttää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden priorisoinnin perusteena eikä terveyshaittojen arvioinnissa. Sisäilmastoseminaarissa kuultiin laajan TOXTEST -tutkimushankkeen tuloksia. Siinä kehitettiin sisäilman pölynäytteille soveltuvaa uutta toksisuuden arviointimenetelmää.

Hankkeen tuloksia esitteli Sisäilmastoseminaarissa tutkija Kati Huttunen Itä-Suomen yliopistolta.

– Huonepölyn kokonaistoksisuutta (myrkyllisyyttä) mittaamalla ei voida varmuudella tunnistaa tai luokitella kosteusvaurioituneita rakennuksia, joissa ihmiset oireilevat.

– Tutkimuksessa kerättiin pölynäytteitä taloista, joissa oli todettu vakavia kosteusvaurioita ja joissa ihmiset oireilivat sekä näiden vertailutaloista. Laskeutunutta huonepölyä kerättiin imuroimalla yläpinnoilta, pyyhkäisynäytteillä ja keräyslaatikoilla sekä laskeumamaljoilla, joihin kasvanut kasvusto kerättiin talteen. Kerätyt näytteet uutettiin ja uutosten toksisuus mitattiin sian siittiöiden, hiiren tai ihmisen immuunipuolustuksen solujen sekä bakteerien vasteisiin perustuvilla toksikologisilla menetelmillä. Tuloksia verrattiin tietoihin kohteen kosteusvauriotilanteesta sekä asukkaiden oireilusta.

Tavoitteena oli kehittää kenttäkäyttöön soveltuva toksisuuden mittausmenetelmä, jota voitaisiin hyödyntää kosteus- ja homevaurion vakavuuden arvioinnissa.

Pölymittaus ei riitä

Useampivaiheinen tutkimus, johon osallistuivat maamme johtavat mikrobiologian ja toksikologian asiantuntijat, kuitenkin osoitti, että pölystä tehdyt toksikologiset mittaukset eivät pysty selvästi erottelemaan oireilevia tapauskohteita lähes oireettomista vertailukohteista. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että toksikologista mittausta pölystä ei voida vielä käyttää kosteusvauriokohteiden korjaustarpeiden priorisoinnin perusteena eikä terveyshaitan arvioinnissa. Tutkimuksessa käytetyt toksikologiset menetelmät kuitenkin toimivat ja korreloivat keskenään, kun kokonaistoksisuutta mitattiin toksiinia tuottavien homeiden puhdasviljelmistä.

Tulosten perusteella nyt käytetyt pölynkeräämistavat soveltuvat huonosti toksikologisiin analyyseihin, joten näytteenottomenetelmiä täytyy kehittää jatkossakin. Esimerkiksi näytteen kerääminen suoraan ilmasta voisi olla pölynäytettä suositeltavampi keräystapa, mutta se vaatii vielä kehitystyötä. On myös huomioitava, että huonepölyn toksisuus ei välttämättä ole selittävä tekijä kosteusvauriorakennuksiin liitetyssä oireilussa.

Kolmevuotinen tutkimushanke toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön johdolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Helsingin yliopiston, Itä-Suomen yliopiston, Turun yliopiston sekä Työterveyslaitoksen yhteistyönä.

Tulokset eivät vakuuta

TOXTEST-tutkimus oli hyvä, toteaa sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Jari Keinänen. Hänen mielestään siinä vain kävi ilmi, että toksiinimenetelmien käyttöön sisäilman laadun arvioinnissa liittyy vielä paljon ongelmia. Sen takia sosiaali- ja terveysministeriö pitää edelleen aiemman kantansa, ettei toksiinimenetelmällä saada niin luotettavia tuloksia, että niitä voitaisiin käyttää terveysvalvonnan toimissa, vaan on vielä tyydyttävä muihin testatumpiin menetelmiin.

– Tietenkin toksiinimittauksia voidaan käyttää apuna ongelmia selvitettäessä, sanoo Keinänen.

TOXTEST-hankkeen päätulos oli hänen mukaansa se, ettei toksiinimittaus riittävän luotettavasti erittele ongelmatapauksia muista. Mittaustulosten tulkinta ei ole riittävän varmaa. Mutta, jotta keskustelu saisi lisää tieteellistä pohjaa, on ministeriö lähettänyt TOXTEST-hankkeen tulokset vielä kolmannen täysin puolueettoman ulkopuolisen tutkijan tarkastettavaksi ja arvioitavaksi. Tämä työ on jo aloitettu ja tuloksia siitä odotetaan lähiaikoina, kertoo Keinänen. 

Lisätietoja: www.stm.fi

 

Teksti: Esko Kukkonen