Kreosoottia ja muita kivihiilitervapohjaisia tuotteita käytettiin rakentamisessa yleisesti vielä 1950-luvulla. Tapauksissa, joissa kivihiilitervapohjaisia tuotteita löydetään asunnon rakenteista, on joskus epäselvää, voiko niistä olla haittaa terveydelle ja mitä ongelmallisille materiaaleille tulisi tehdä.
Sisäilmayhdistys tuottaa uuden oppaan Sisäilmastoluokituksen mukaiseen P1-puhtaudenhallintaan. Puhtausluokka P1 kuvaa rakennustapaa, jolla päästään suunniteltuun ja tavoiteltuun sisäilmaan. Uuden oppaan ensisijaisena tavoitteena on yhdenmukaistaa P1- puhtausluokan tilaamista sekä valvontaa.
Talotekniikka mahdollistaa käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja energiatehokkaat rakennukset. Jotta uusien teknologioiden ja digitalisaation tuomista mahdollisuuksista saataisiin paras mahdollinen hyöty, joukko tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoita on käynnistänyt Talotekniikka 2030 -yhteistyömallin.
Terveet tilat 2028 -ohjelma valmistelee arviointityökalua, jonka avulla kunnat voivat analysoida ennakoivan kiinteistönpidon ja sisäilmahaasteiden ehkäisemisen kehitystä omassa kunnassa ja verrata niitä Terveet tilat -toimintamallin suosituksiin. Interaktiivinen sivu julkaistaan vapaaseen käyttöön, joten oman kuntansa käytäntöjä voivat työkalun avulla tarkastella kaikki kuntien työntekijöistä kuntapäättäjiin ja asukkaisiin.
Kuumuuden ja korkeiden lämpötilojen aiheuttamat terveyshaitat tulevat ilman lisätoimia lisääntymään voimakkaasti jo lähitulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee ja väestö ikääntyy. Miten pärjäämme muuttuvassa ilmastossa, ja mitä keinoja ylilämpenemisen torjumiseksi on?
Kevät vaihtuu pian kesäksi, jolloin hellepäivät tuntuvat jälleen kuumuutena myös sisätiloissa. Miten kunnissamme on varauduttu ylilämpenemisen tuomiin haasteisiin?
Sisäilmayhdistys on tuottanut Sisäilmastoluokituksen tueksi uuden oppaan, jossa ohjeistetaan Sisäilmastoluokituksen 2018 käyttöä käytännön laskentaesimerkkien kautta. Oppaalla halutaan yhdenmukaistaa ja ohjeistaa laskennallisia tarkasteluja.
EU on systemaattisesti kiristänyt rakennusten energiatehokkuusvaatimuksia viimeisen 20 vuoden ajan, syyt ja tavoitteet ovat vuosien kuluessa muuttuneet. Nyt viimeisessä, parlamentin maaliskuussa 2023 hyväksymässä ehdotuksessa pyritään 55 %:n energian kulutuksen laskuun vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 1990 ja nollaemissiorakennuskantaan vuoteen 2050 mennessä.
Joulukuussa julkaistu, uudistettu SFS 5907 -standardi määrittelee akustisen laatuluokituksen sekä ohjeita erilaisten rakennus- ja tilatyyppien akustiikkasuunnitteluun. Standardin ensimmäinen versio julkaistiin vuonna 2004, ja sillä on ollut merkittävä vaikutus suomalaisten rakennusten ääniympäristöön.
Työterveyslaitos on laatinut ohjeen rakennusten korjausten jälkeiseen siivoukseen ja irtaimiston puhdistukseen. Korjausten aikana voi vapautua pölyjä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, minkä vuoksi korjauksissa pölyyntyneet pinnat ja irtaimisto on tärkeää puhdistaa. Hyvin toteutettu siivous helpottaa ja nopeuttaa tilojen käyttöönottoa korjausten jälkeen.
Hyvä ilmatiiviys on vakiintunut osa energiatehokasta uudisrakentamista, sillä hyvällä ilmatiiviydellä tavoitellaan matalampaa energiankulutusta. Olemassa olevassa rakennuskannassa tiivistystarve voi tulla ajankohtaiseksi useasta eri syystä rakennuksen iästä riippumatta. Terveet tilat 2028 -ohjelman osana julkaistavassa uudessa tilaajan oppaassa on kuvattu rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen lähtökohtia, jotka liittyvät muun muassa haitallisen kosteuskonvektion ja ilmavirtojen hallitsemiseen sekä asumisviihtyvyyden, energiatehokkuuden, paloturvallisuuden ja ilmaääneneristävyyden parantamiseen.
Rakennustietosäätiö RTS pyytää lausuntoa Terve talo -ohjekorttiehdotuksista:
