Sisäilmapaja15 järjestettiin marraskuun lopussa Turun Logomossa. Edellisen kerran Turussa pajailtiin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin todettiin, että ”Jottan tarttis tehrä, ja nyt todettiin, että ”jottan tehtin kans”.
Sisäilmapaja15 tarjosi Turun Logomon hienoissa puitteissa mielenkiintoisen pajaohjelman sekä mahdollisuuden tutustua sisäilmatuotteita ja -ratkaisuja esittelevään näyttelyyn, tavata kollegoita ja verkostoitua alan ihmisten kanssa. Paikalla oli 350 pajavierasta.
Paikallinen pajatoimikunta oli koostanut tälle vuodelle varsin monipuolisen ohjelman, jossa päästiin kuulemaan paljon paikallisia esityksiä, kuten Sisäilmapajoissa on perinteisesti tapana. Lisäksi ohjelmassa oli valtakunnallisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita. Ohjelman teemoina olivat moniammatillisuus, viestintä ja avoimuus sisäilma-asioissa sekä elinympäristön aiheuttamat riskit nyt ja tulevaisuudessa.
– Avoimuuden lisääminen on selkeästi lisännyt luottamusta Turussa. Turun kaupungin henkilöiden esityksistä kävi selväksi, että mahdollisia ongelmia ratkotaan yhdessä hyvässä hengessä. Aktiivinen viestintä ja selkeät prosessit ovat tärkeä osa sisäilmatilanteiden hoitoa, toteaa Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola.
Viime vuoden Sisäilmapajassa lanseeratut, suositut aamupajat saivat jatkoa tänä vuonna: ”Viäläk sääki elät?” -aamupajassa keskusteltiin siitä, miten sisäilma-asioiden parissa työskentelevien henkilöiden terveydestä ja hyvinvoinnista huolehditaan. ”Niim pal kauhia säresiäni” -aamupajassa pohdittiin, miten mikrobeista aiheutuvaa pelkoa voitaisiin vähentää.
Ensimmäisen pajapäivän aamuna oli myös mahdollisuus osallistua tutustumiskäynnille joko Turun yliopiston Aerobiologian laboratorioon tai Valloxin järjestämälle käynnille Turun ylioppilaskylän Aitiopaikkaan.
Vanha rakennuskanta haastaa
Turun kaupungin tilapalvelujohtaja Leevi Luoto toivotti pajavieraat tervetulleeksi voimakkaasti kasvavaan Turkuun, Suomen vanhimpaan kaupunkiin, joka viettää 800-vuotisjuhlavuottaan vuonna 2029. Turussa on suunnitteilla ja toteutumassa tulevina vuosina historiallisen suuri määrä strategisia investointeja kaupunkikehitykseen, kulttuuriin, liikenteeseen ja liikkumiseen sekä uusiin asuinalueisiin.
– Mitä tulee sisäilmaan ja toimitiloihin, meillä on tälläkin hetkellä käytössä kymmenittäin tiloja, jotka ovat 1800-luvulta. Meidän tehtävänämme on erinomaisen tiimimme kanssa miettiä, miten esimerkiksi näistä tiloista saadaan toimivia 2020-luvun oppimisympäristöjä. Se ei ole helppoa eikä halpaa, mutta se on meidän kunniatehtävämme Suomen vanhimpana kaupunkina, Luoto totesi.
Turun kaupungin toimitilapäällikkö Pauliina Karjalainen esitteli päiväkotien uudistamissuunnitelman esimerkkinä Turun kaupungin tilahankkeiden haasteista ja ratkaisuista.
– Turun tuleva juhlavuosi, Turun pormestariohjelma sekä kaupungin strategiset linjaukset ja lähtökohdat haastavat meitä: koitamme vastata lupaukseemme korjata ja rakentaa koulu- ja päiväkotiverkko nopeutetussa aikataulussa, Karjalainen kertoi.
Turussa rakennuskanta on vanhaa. Päiväkotirakennuksiakin on monelta vuosikymmeneltä, pääosin 1970–1980-luvuilta, ja niiden kunto on vaihteleva. Vanhimmat käytössä olevat päiväkotirakennukset ovat 1920–luvulta. Moni kohde on pitkälti tai ainakin osittain alkuperäisessä kunnossa.
– Turku kasvaa, ja lasten määrä kasvaa. Päiväkotien uudistushankkeen tavoitteena on päivittää koulu- ja päiväkotiverkko vastaamaan kaupungin asuinalueiden tarpeita sekä laatia selkeä korjaus- ja uudisrakentamissuunnitelma väistötilatarpeineen, Karjalainen sanoo.
– Korjaamme ja rakennamme koulu- ja päiväkotiverkon nopeutetussa aikataulussa. Teemme hankepattereina ison määrän päiväkoteja nopeasti seuraavan 3,5 vuoden aikana elinkaari- ja vuokramallilla, Karjalainen kertoo.
Valmisteilla on päiväkotien suunnittelun käsikirja, jota tullaan käyttämään kaikissa Turkuun suunniteltavissa ja toteutettavissa päiväkodeissa.
– Tavoittelemme tasalaatuisia ja yhdenvertaisia päiväkotitiloja kaikille ympäri Turkua toteuttajasta ja hankemuodosta riippumatta, Karjalainen selventää.
Työsuojelun rooli sisäilmatilanteessa
Turussa työsuojelun roolia sisäilmatilanteissa on yritetty tuoda aiempaa paremmin esiin. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa työpaikan työntekijöitä sekä perehtyä työpaikan turvallisuuteen ja terveellisyyteen vaikuttaviin asioihin.
– Kun tilassa herää epäilys sisäilmahaitasta, työsuojelu kehottaa työntekijää keskustelemaan lähijohtajan kanssa, joka voi olla yhteydessä kiinteistöhuoltoon. Tarvittaessa lähijohtaja ja työntekijä tekevät yhdessä sisäilmailmoituksen. Tässä vaiheessa työntekijä ohjataan myös työterveyteen ja työsuojeluvaltuutettu on yhteydessä työntekijään. Jos kyse on tilasta, jossa ei ole aiemmin käyty ja jonka olosuhteita ei tunneta, työsuojeluvaltuutettu tekee yhdessä sisäilma-asiantuntijan kanssa kohdekäynnin kyseiselle työpaikalle ja tekee työsuojelutarkastuksen. Sisäilma-asiantuntija tiedottaa lähijohtajaa mahdollisista toimenpiteistä, kuvaa työsuojeluvaltuutettu Jenni Rinne, miten Turussa toimitaan työsuojeluvaltuutetun silmin.
– Työsuojelu toimii tiiviissä yhteistyössä sisäilma-asiantuntijan kanssa. Prosessit ovat usein hyvin pitkiä. Mikäli kohteessa todetaan pidempiaikaista haittaa, perustetaan kohteeseen sisäilmatyöryhmä, jonka jäsenenä työsuojeluvaltuutettu toimii. Työsuojeluvaltuutetun on tärkeä pitää yhteyttä työntekijöihin ja pitää heidät ajan tasalla siitä, missä nyt mennään.
Jokaisessa prosessissa tehdään yhteistyötä ja pyritään avoimeen vuorovaikutukseen.
– Tämä on johtanut meillä siihen, että työntekijät kokevat, että asiat otetaan vakavasti ja asioihin puututaan – yksikään ilmoitus ei ole turha. Henkilöstö kokee myös, että tiedotus on parantunut. Huhuilta katkaistaan siivet aiempaa nopeammin. Muutamiin haastavampiin kohteisiin on perustettu laaja-alaisia sisäilmatyöryhmiä, ja myös työterveys on työsuojelun kautta mukana prosesseissa, Rinne kertoo.
– Ihmiset tekevät töitä yhdessä ratkaisukeskeisesti, ja ”olemme samalla puolella”.
Avoimuusko avain onneen?
Kymmenen vuotta sitten, kun Turussa pajailtiin edellisen kerran, sisäilma-asiat velloivat mediassa ilman hallintaa, tiedottaminen ja tiedon tarve eivät usein kohdanneet, ja kyselyjä, puheluja ja sähköposteja tuli runsaasti.
– Miksi avoimuutta pelätään? Voisiko avoimuus lisätä luottamusta toimintaan ja rauhoittaa keskustelua –
ja helpottaa myös meidän omaa työtämme? Päätimme lähteä pienin askelin avoimuuden suuntaan, Turun kaupungin sisäilmapäällikkö Kati Kuosmanen kertoo.
Turussa on sittemmin esimerkiksi kehitetty malli kuntotutkimuksista tiedottamiseen, jotta jokainen tietää roolinsa ja vastuunsa prosessin eri vaiheissa. Myös viestintäsuunnitelma on tärkeä työkalu viestinnässä ja apuna avoimuuden saavuttamisessa. Näin jokainen tietää, mitä, milloin ja kenelle viestitään ja kuka viestii. Tiedotteissa pyritään olemaan mahdollisimman avoimia, ja infotilaisuudet suunnitellaan huolellisesti ja yhteistyössä eri tahojen kesken.
– Meillä tiedottamisen periaatteina ovat oikea-aikaisuus ja ripeys, huolellisuus ja sitoutuminen sekä rehellisyys ja moniammatillisuus, Kuosmanen selventää ja jatkaa: haasteitakin meillä toki vielä on, mm. tiedottamisen selkokielisyydessä ja tiedotteiden pituudessa, eri tahojen saavuttamisessa ja tiedottamisessa silloin, kun tiedotettavaa ei ole.
No, oliko se avoimuus avain onneen?
– Ehdottomasti, vastaa Kuosmanen.
Sisäilmapaja16 Espoossa 19.–20.11.2025
Sisäilmapaja16 järjestetään ensi marraskuussa Espoossa, Otanimen Dipolissa, teemalla Säpinää sisäilmasta – merkitse ajankohta jo kalenteriisi ja seuraile tiedotustamme. Pajan järjestelyistä vastaavat Sisäilmayhdistys ja Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos.
Näyttelymyynti pajaan on jo alkanut, joten halutessasi paikan Dipolista olethan yhteydessä: johanna.satumaki@sisailmayhdistys.fi.
Lämmin kiitos yhteistyöstä Turun kaupungille ja erityisesti pajatoimikunnalle. Kiitos myös pajasponsori Saint-Gobain Finland Weberille ja näyttelyyn osallistuneille sekä kaikille kannattajajäsenillemme, että saimme toteuttaa tämänkin Sisäilmapajan.
Teksti ja kuvat: Anna Merikari