Suomeen tulisi kiireesti perustaa sisäilmasairauksiin erikoistuneita poliklinikoita. Asiaa hoputtivat keväällä julkisuudessa Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola, Turun yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tuula Putus ja professori, infektiolääkäri Ville Valtonen. Perusteluna oli se seikka, että sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden on vaikea saada kunnollista hoitoa ja diagnoosia, koska sisäilmasairauksien tarkkoja syitä ei tunneta.
Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä on todettu rakennusterveyteen liittyvässä koulutuksessa ilmeisiä puutteita. Tarvitaan lisää koulutusta ja pätevyysvaatimusten tarkentamista. Kehitystehtävään on pestattu Terveiden talojen erikoisjoukot, joita vetävät RATEKO ja Suomen Sisäilmakeskus Oy. Hanketta tukevat ympäristöministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vetovastuussa on tohtori Helmi Kokotti Suomen Sisäilmakeskuksesta. Uudessa koulutuspolussa kosteus- ja homevaurioalan osaajat jaetaan neljään ammattikuntaan: rakennusterveysasiantuntijat, kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat tai valvojat. Alan oppilaitoksia on lähtenyt hyvin mukaan pilottikoulutuksiin ja niihin on hakenut enemmän opiskelijoita kuin aloituspaikkoja on ollut tarjolla.
Turun yliopistonmäellä järjestetään 19.–20. marraskuuta järjestyksessään kuudes Sisäilmapaja. Tapahtumaan odotetaan satoja osallistujia. Siinä missä Sisäilmastoseminaarin painopisteenä on alan tutkimuksen esille tuonti, sen puolikaima Sisäilmapaja kokoaa yhteen ennen kaikkea käytännön toimijoita. Turussakin kuullaan monta case -esitystä siitä, millaisiin ongelmiin ongelmakohteissa on törmätty ja miten niistä on selvitty.
Pohjoismaiden yhteistyö on tuottanut tulosta nyt myös sisäilmastoon liittyvissä asioissa. Lausunnolle on valmistunut yhteispohjoismainen ehdotus olemassa olevien rakennusten sisäilman luokitukseksi. Ehdotus, jonka valmistelevassa työryhmässä ovat Suomesta olleet mukana emeritus professori Olli Seppänen sekä Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri, jotka molemmat ovat olleet mukana myös suomalaisen Sisäilmastoluokituksen kehittelyssä. Projektin johtoryhmässä on ollut diplomi-insinööri Ari Ilomäki Rakennusteollisuudesta. Ehdotuksen lausuntoaika päättyy jo 13.10.2014.
Ovatko ulkoilman mikrobit sittenkin vaarallisia? Ovatko myrkyt oikea vaihtoehto? Miten rakenteiden kemikaalit vaikuttavat? Onko CO 2-pitoisuus merkittävä tekijä?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat esittivät mielenkiintoisia väitteitä mikrobien, sienten, homeiden ja bakteerien synnystä rakennuksessa ja erityisesti mikrobiflooran valikoitumiseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Asiasta Sisäilmauutisissa julkaistu artikkeli synnytti keskustelua asiantuntijoiden parissa ja herätti jopa vastaväitteitä.
Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat jo muutakin kuin teknisiä puutteita ja ihmisten altistumista oireineen ja sairastumisineen. Ongelmilla on myös yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Aiheesta kerätään nyt materiaalia Suomalaisen kirjallisuuden seuran ( SKS) ja Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tarpeisiin. Tutkijat keräävät kokemuksia ja tarinoita sisäilmaongelmista kotona, työpaikalla tai oppilaitoksessa. Kerro tarinasi 30.11.2014 mennessä. Kirjoittaa voi omalla nimellään tai nimimerkillä.
Rakennuksen käyttöturvallisuuden parantamiseksi ja korjaustöihin liittyvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi tulee perusteellisesti selvittää onko rakennuksessa terveydelle vaarallisia ja haitallisia aineita, esimerkiksi asbestia. Rakennustieto on julkaissut aiheesta uusia RT -kortteja. Niistä löytyy ohjeita sekä haitta-ainetutkimuksen tilaamiseen ja itse tutkimiseen.
Viime vuosina sisäilmakysymykset ovat nousseet entistä enemmän pinnalle sekä EU:n alueella että USA:ssa. Sisäilmavaatimusten ja tavoitteiden tarkentaminen on tullut esille rakennusten energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa. Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvät tavoitteet ovat herättäneet omalta osaltaan myös pelkoa sisäilmaston huononemisesta ja terveyshaittojen lisääntymisestä. Suomessa on samanaikaisesti noussut vaatimus muuttaa nykyisen rakentamismääräyskokoelma rakenne siten, että asetuksella määrättävä osa on selkeästi erillään ohjeluontoisista suosituksista. Tämän muutoksen tulee tapahtua sisäilman laatua heikentämättä, mielellään samalla energiatehokkuutta parantaen sekä kustannuksia alentaen.
Viime viikkoina on käynyt selvästi ilmi, että sisäilmaongelmien hoidon kannalta tärkeän LVI- alan yliopistotasoinen korkeakouluopetus on suuressa vaarassa loppua kokonaan tai oleellisesti vähentyä Suomessa. Perinteisesti alan diplomi-insinöörejä on valmistunut Otaniemestä Teknillisestä korkeakoulusta, ja jossain määrin myös Tampereen ja Lappeenrannan teknillisistä korkeakouluista. Nyt laitokset ovat saaneet yliopiston arvon, mutta alan opetus näyttää jäävän niissä syrjään. Pahin tilanne on Tampereella, jossa alan kaksi professoria irtisanottiin.
Aalto-yliopiston rakennuspuolelle kaavailtu sisäympäristötekniikan professorin viran täyttö on edelleen auki. Valinnan piti selvitä jo keväällä. Mutta täyttöprosessi ei nykypäivänä ole … Lue lisää
Kuumimpaan kesäaikaan heinäkuun alussa pidettiin Hongkongissa maailman sisäilmastotutkimuksen suurkatselmus Indoor Air 2014. Kongressi on osa kansainvälisen sisäilmatutkijoiden järjestön, ISIAQ, kongressisarjaa, joka alkoi jo vuonna 1987 Kööpenhaminasta. Indoor Air, joka on pidetty joka kolmas vuosi, järjestettiin Helsingissä vuonna 1993.
Asuntomessuvieraat saavat Asuntomessujen rakentajahallissa sijaitsevasta infopisteestä tietoa monenlaisista sisäilmaan liittyvistä ongelmista ja asioista. Tarjolla on maksuttomia oppeita sekä neuvontaa. Mukana … Lue lisää