Rakennustieto on julkaissut uuden Rakennusfysiikka, perusteet ja sovelluksia opaskirjan rakennusfysiikan alueelta. Sen on kirjoittanut arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Unto Siikanen.
Muut artikkelit
Uudet määräykset ja haitta-aineet esillä joulukuun alun seminaarissa
Helsingin rakennusvalvonta ja ympäristöministeriö järjestävät joulukuun 2. päivänä maksuttoman iltapäiväseminaarin rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisille. Paikkana on Savoy-teatteri Helsingissä. Tilaisuus on jatkoa Helsingin rakennusvalvontaviraston aiemmin tänä vuonna järjestämille tilaisuuksille, joissa on selvitelty haitta-aineiden merkitystä korjausrakentamiselle.
Työterveyslaitoksessa uusia nimityksiä
Työterveyslaitoksen uusi strategia ”Hyvinvointia työstä 2020” astuu voimaan 1.1.2015. Toiminta kohdistuu lähivuosina työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämiseen muuttuvassa työelämässä, työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä työterveysyhteistyön kehittämiseen. Lisäksi laitos panostaa uusien teknologioiden turvalliseen käyttöönottoon ja arktisen työn työhyvinvoinnin kehittämiseen. Strategia korostaa laajan yhteistyön tärkeyttä tavoitteiden saavuttamisessa. Tähän liittyen on tehty useita nimityksiä.
VTT sai yt-neuvottelut päätökseen
Julkisen tutkimusrahoituksen aleneminen ja yritysten t&k-investointien lasku on pakottanut tutkimuskeskuksen sopeuttamiseen ja henkilöstön vähentämiseen. YT-neuvottelujen piirissä olleista 2478 henkilöstä vähennetään lopulta noin 335 henkilöä. Henkilöstövähenemisten toteuttamisessa hyödynnetään irtisanomisten lisäksi työntekijöiden eläkkeelle jäämistä. Myös määräaikaisten työsuhteiden päättyminen on laskettu mukaan kokonaismäärään, joten irtisanottavien lukumäärä on näillä näkymin yhteensä noin 250 henkilöä. Eläkkeelle on jäämässä lähes 60 henkilöä, ja määräaikaisuuksia on päättymässä noin 25. Lopulliset luvut täsmentyvät lähiaikoina. Se, kuinka paljon tilanne vaikuttaa rakennus- ja LVI-aloilla, selviää myös pian.
Sisäilmasairauksien hoitoa varten perustetaan klinikoita
Suomeen tulisi kiireesti perustaa sisäilmasairauksiin erikoistuneita poliklinikoita. Asiaa hoputtivat keväällä julkisuudessa Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola, Turun yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tuula Putus ja professori, infektiolääkäri Ville Valtonen. Perusteluna oli se seikka, että sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden on vaikea saada kunnollista hoitoa ja diagnoosia, koska sisäilmasairauksien tarkkoja syitä ei tunneta.
Rakennusterveysalan yhtenäinen koulutuspolku etenee
Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä on todettu rakennusterveyteen liittyvässä koulutuksessa ilmeisiä puutteita. Tarvitaan lisää koulutusta ja pätevyysvaatimusten tarkentamista. Kehitystehtävään on pestattu Terveiden talojen erikoisjoukot, joita vetävät RATEKO ja Suomen Sisäilmakeskus Oy. Hanketta tukevat ympäristöministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vetovastuussa on tohtori Helmi Kokotti Suomen Sisäilmakeskuksesta. Uudessa koulutuspolussa kosteus- ja homevaurioalan osaajat jaetaan neljään ammattikuntaan: rakennusterveysasiantuntijat, kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat tai valvojat. Alan oppilaitoksia on lähtenyt hyvin mukaan pilottikoulutuksiin ja niihin on hakenut enemmän opiskelijoita kuin aloituspaikkoja on ollut tarjolla.
Sisäilmapaja 6 keskittyy käytännön ratkaisuihin ja tiedottamiseen
Turun yliopistonmäellä järjestetään 19.–20. marraskuuta järjestyksessään kuudes Sisäilmapaja. Tapahtumaan odotetaan satoja osallistujia. Siinä missä Sisäilmastoseminaarin painopisteenä on alan tutkimuksen esille tuonti, sen puolikaima Sisäilmapaja kokoaa yhteen ennen kaikkea käytännön toimijoita. Turussakin kuullaan monta case -esitystä siitä, millaisiin ongelmiin ongelmakohteissa on törmätty ja miten niistä on selvitty.
Pohjoismaista yhteistyötä sisäilmaston alalla – lausuntokierros meneillään
Pohjoismaiden yhteistyö on tuottanut tulosta nyt myös sisäilmastoon liittyvissä asioissa. Lausunnolle on valmistunut yhteispohjoismainen ehdotus olemassa olevien rakennusten sisäilman luokitukseksi. Ehdotus, jonka valmistelevassa työryhmässä ovat Suomesta olleet mukana emeritus professori Olli Seppänen sekä Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri, jotka molemmat ovat olleet mukana myös suomalaisen Sisäilmastoluokituksen kehittelyssä. Projektin johtoryhmässä on ollut diplomi-insinööri Ari Ilomäki Rakennusteollisuudesta. Ehdotuksen lausuntoaika päättyy jo 13.10.2014.
Keskustelua: Mistä ne haitalliset mikrobit tulevat?
Ovatko ulkoilman mikrobit sittenkin vaarallisia? Ovatko myrkyt oikea vaihtoehto? Miten rakenteiden kemikaalit vaikuttavat? Onko CO 2-pitoisuus merkittävä tekijä?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat esittivät mielenkiintoisia väitteitä mikrobien, sienten, homeiden ja bakteerien synnystä rakennuksessa ja erityisesti mikrobiflooran valikoitumiseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Asiasta Sisäilmauutisissa julkaistu artikkeli synnytti keskustelua asiantuntijoiden parissa ja herätti jopa vastaväitteitä.
Tutkijat etsivät materiaalia: Miten olet kokenut sisäilman?
Sisäilmaan liittyvät ongelmat ovat jo muutakin kuin teknisiä puutteita ja ihmisten altistumista oireineen ja sairastumisineen. Ongelmilla on myös yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Aiheesta kerätään nyt materiaalia Suomalaisen kirjallisuuden seuran ( SKS) ja Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston tarpeisiin. Tutkijat keräävät kokemuksia ja tarinoita sisäilmaongelmista kotona, työpaikalla tai oppilaitoksessa. Kerro tarinasi 30.11.2014 mennessä. Kirjoittaa voi omalla nimellään tai nimimerkillä.
Rakennuksen haitta-aineista on julkaistu uusia RT-kortteja
Rakennuksen käyttöturvallisuuden parantamiseksi ja korjaustöihin liittyvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi tulee perusteellisesti selvittää onko rakennuksessa terveydelle vaarallisia ja haitallisia aineita, esimerkiksi asbestia. Rakennustieto on julkaissut aiheesta uusia RT -kortteja. Niistä löytyy ohjeita sekä haitta-ainetutkimuksen tilaamiseen ja itse tutkimiseen.
D2 uudistuksessa on käynnissä kommentointikierros
Viime vuosina sisäilmakysymykset ovat nousseet entistä enemmän pinnalle sekä EU:n alueella että USA:ssa. Sisäilmavaatimusten ja tavoitteiden tarkentaminen on tullut esille rakennusten energiatehokkuusvaatimusten tiukentuessa. Lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvät tavoitteet ovat herättäneet omalta osaltaan myös pelkoa sisäilmaston huononemisesta ja terveyshaittojen lisääntymisestä. Suomessa on samanaikaisesti noussut vaatimus muuttaa nykyisen rakentamismääräyskokoelma rakenne siten, että asetuksella määrättävä osa on selkeästi erillään ohjeluontoisista suosituksista. Tämän muutoksen tulee tapahtua sisäilman laatua heikentämättä, mielellään samalla energiatehokkuutta parantaen sekä kustannuksia alentaen.