Kesällä 2013 eduskunta käsitteli rakennusten home- ja kosteusasioita tarkastusvaliokunnan laatiman mietinnön perusteella ja antoi muun muassa valtionhallinnolle tehtäviä, jotta asiat saataisiin Suomessa parempaan kuntoon. Nyt asia on tulossa uudelleen eduskunnan käsiteltäväksi, sillä valtioneuvoston pitää jättää vuosittain eduskunnalle toimintakertomus tekemisistään.
Sisäilmastoasioiden kunnollisen hoidon kannalta on tärkeää, että myös LVI-alalle saadaan riittävästi hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Tällä hetkellä Aalto-yliopisto, jolla on sisäilmastoasioiden hoidossa hyvä maine, on hakemassa LVI-professoria Otaniemeen. Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun energiatekniikan laitoksella on siis avoinna LVI-tekniikan professorin, assistant professor/associate professor/ full professor -tasoinen tehtävä. Taso määrittyy Aalto-yliopiston käyttämän niin sanotun tenure-track järjestelmän mukaan.
Pyrittäessä parempaan sisäilmaston laatuun on tärkeää oikea tavoitetason valinta. Joskus tarvitaan parempia olosuhteita, joskus taas tavanomainen määräysten mukainen taso riittää. Sisäilmayhdistys jo parikymmentä vuotta sitten kehittänyt kolmiportaisen sisäilmastoluokituksen, jota täydentää rakennustöiden puhtausluokitus ja rakennusmateriaalien emissioluokitus. Näillä luokituksilla on ollut käyttöä ja ne ovat tärkeitä hyvään sisäilman laatuun pyrittäessä. Erityisesti materiaalien M 1 -emissioluokitus on johtanut emissioiden oleelliseen vähenemiseen. Luokituksia on vuosien mittaan kehitetty ja uusi kehityskierros on nyt alkamassa. Sen valmisteluun pääsee nyt osallistumaan.
Rakennustieto on julkaissut uuden Rakennusfysiikka, perusteet ja sovelluksia opaskirjan rakennusfysiikan alueelta. Sen on kirjoittanut arkkitehti, tekniikan lisensiaatti Unto Siikanen.
Helsingin rakennusvalvonta ja ympäristöministeriö järjestävät joulukuun 2. päivänä maksuttoman iltapäiväseminaarin rakennus- ja kiinteistöalan ammattilaisille. Paikkana on Savoy-teatteri Helsingissä. Tilaisuus on jatkoa Helsingin rakennusvalvontaviraston aiemmin tänä vuonna järjestämille tilaisuuksille, joissa on selvitelty haitta-aineiden merkitystä korjausrakentamiselle.
Työterveyslaitoksen uusi strategia ”Hyvinvointia työstä 2020” astuu voimaan 1.1.2015. Toiminta kohdistuu lähivuosina työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämiseen muuttuvassa työelämässä, työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen vähentämiseen sekä työterveysyhteistyön kehittämiseen. Lisäksi laitos panostaa uusien teknologioiden turvalliseen käyttöönottoon ja arktisen työn työhyvinvoinnin kehittämiseen. Strategia korostaa laajan yhteistyön tärkeyttä tavoitteiden saavuttamisessa. Tähän liittyen on tehty useita nimityksiä.
Julkisen tutkimusrahoituksen aleneminen ja yritysten t&k-investointien lasku on pakottanut tutkimuskeskuksen sopeuttamiseen ja henkilöstön vähentämiseen. YT-neuvottelujen piirissä olleista 2478 henkilöstä vähennetään lopulta noin 335 henkilöä. Henkilöstövähenemisten toteuttamisessa hyödynnetään irtisanomisten lisäksi työntekijöiden eläkkeelle jäämistä. Myös määräaikaisten työsuhteiden päättyminen on laskettu mukaan kokonaismäärään, joten irtisanottavien lukumäärä on näillä näkymin yhteensä noin 250 henkilöä. Eläkkeelle on jäämässä lähes 60 henkilöä, ja määräaikaisuuksia on päättymässä noin 25. Lopulliset luvut täsmentyvät lähiaikoina. Se, kuinka paljon tilanne vaikuttaa rakennus- ja LVI-aloilla, selviää myös pian.
Suomeen tulisi kiireesti perustaa sisäilmasairauksiin erikoistuneita poliklinikoita. Asiaa hoputtivat keväällä julkisuudessa Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola, Turun yliopiston työterveyshuollon ja työlääketieteen professori Tuula Putus ja professori, infektiolääkäri Ville Valtonen. Perusteluna oli se seikka, että sisäilmasta oireilevien ja sairastuneiden on vaikea saada kunnollista hoitoa ja diagnoosia, koska sisäilmasairauksien tarkkoja syitä ei tunneta.
Kosteus- ja hometalkoiden yhteydessä on todettu rakennusterveyteen liittyvässä koulutuksessa ilmeisiä puutteita. Tarvitaan lisää koulutusta ja pätevyysvaatimusten tarkentamista. Kehitystehtävään on pestattu Terveiden talojen erikoisjoukot, joita vetävät RATEKO ja Suomen Sisäilmakeskus Oy. Hanketta tukevat ympäristöministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Vetovastuussa on tohtori Helmi Kokotti Suomen Sisäilmakeskuksesta. Uudessa koulutuspolussa kosteus- ja homevaurioalan osaajat jaetaan neljään ammattikuntaan: rakennusterveysasiantuntijat, kosteusvauriokuntotutkijat, -korjaussuunnittelijat, -työnjohtajat tai valvojat. Alan oppilaitoksia on lähtenyt hyvin mukaan pilottikoulutuksiin ja niihin on hakenut enemmän opiskelijoita kuin aloituspaikkoja on ollut tarjolla.
Turun yliopistonmäellä järjestetään 19.–20. marraskuuta järjestyksessään kuudes Sisäilmapaja. Tapahtumaan odotetaan satoja osallistujia. Siinä missä Sisäilmastoseminaarin painopisteenä on alan tutkimuksen esille tuonti, sen puolikaima Sisäilmapaja kokoaa yhteen ennen kaikkea käytännön toimijoita. Turussakin kuullaan monta case -esitystä siitä, millaisiin ongelmiin ongelmakohteissa on törmätty ja miten niistä on selvitty.
Pohjoismaiden yhteistyö on tuottanut tulosta nyt myös sisäilmastoon liittyvissä asioissa. Lausunnolle on valmistunut yhteispohjoismainen ehdotus olemassa olevien rakennusten sisäilman luokitukseksi. Ehdotus, jonka valmistelevassa työryhmässä ovat Suomesta olleet mukana emeritus professori Olli Seppänen sekä Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Jorma Säteri, jotka molemmat ovat olleet mukana myös suomalaisen Sisäilmastoluokituksen kehittelyssä. Projektin johtoryhmässä on ollut diplomi-insinööri Ari Ilomäki Rakennusteollisuudesta. Ehdotuksen lausuntoaika päättyy jo 13.10.2014.
Ovatko ulkoilman mikrobit sittenkin vaarallisia? Ovatko myrkyt oikea vaihtoehto? Miten rakenteiden kemikaalit vaikuttavat? Onko CO 2-pitoisuus merkittävä tekijä?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat esittivät mielenkiintoisia väitteitä mikrobien, sienten, homeiden ja bakteerien synnystä rakennuksessa ja erityisesti mikrobiflooran valikoitumiseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä. Asiasta Sisäilmauutisissa julkaistu artikkeli synnytti keskustelua asiantuntijoiden parissa ja herätti jopa vastaväitteitä.