THL:n ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tekemästä tuoreesta tutkimuksesta selviää, että oireilun määrän perusteella ei pystytä luotettavasti arvioimaan, millainen on rakennuksen sisäilman laatu.
Sisäilma-asioiden hoito toimii parhaiten kunnissa, joissa on luotu selkeät toimintamallit sisäilma-asioille ja ne on huomioitu kunnan strategiassa. Kehittämistarpeita löytyy muun muassa korjauskohteiden priorisoinnista ja viestinnästä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL juhlistaa tänä vuonna 10-vuotista taivaltaan. Visionsa mukaan THL haluaa olla maailman vaikuttavin terveys- ja hyvinvointialan tutkimuslaitos.
Tampereen yliopistossa tarkastettiin 23.8.2019 tekniikan tohtori Mikko Kylliäisen väitöskirja Rating the impact sound insulation of concrete floors with single-number quantities based on a psychoacoustic experiment. Kylliäinen tutki väitöskirjaansa varten asumismukavuuteen merkittävästi vaikuttavaa lattioiden askelääneneristävyyden mittaamista.
Sisäilman laatu ja sisäilman aiheuttamat terveyshaitat puhuttavat ja myös huolestuttavat yhä useampia. Sisäilman epäpuhtaudet ovat peräisin rakenteista, sisustuksesta, ulkoilmasta ja ihmisen toiminnasta, ja toisille ne aiheuttavat oireilua. Miten selvittää, onko sisäilma hyvää ja terveellistä?
Terveydensuojelulainsäädännön periaatteena on, ettei asuntojen ja muiden oleskelutilojen olosuhteista saa aiheutua terveyshaittaa niiden käyttäjille. Terveyshaittaa arvioidaan esimerkiksi mittausten, näytteiden ja tutkimusten perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetuksessa (545/2015) on annettu toimenpiderajat keskeisimmille tekijöille, jotka asunnoissa ja muissa oleskelutiloissa aiheuttavat terveyshaittoja.
Sisäilmaan liittyvä oireilu on yleistä ja oireilun syiden selvittämiseen ja terveysriskien arviointiin on esitetty ratkaisuksi toksisuustestejä. Nykyiset toksisuustestit eivät kuitenkaan sovellu sisäilmahaittojen arviointiin. Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen, THL:n ja Itä-Suomen yliopiston toksikologien ja rakennusterveysasiantuntijoiden kirjoittamasta artikkelista Duodecim-lehdessä 8/2019.
Tämä käy ilmi THL:n toteuttamista sisäilmakyselyistä, joihin on tähän mennessä osallistunut yli 450 koulua yhteensä yli 40 kunnasta. Kyselyihin on vastannut yli 60 000 oppilasta.
Työpaikan sisäilmaan liittyvä oireilu saattaa pitkittyä myös silloin, kun merkittäviä puutteita sisäilman laadussa ei todeta. Oireilu voi rajoittaa merkittävästi elämänpiiriä ja työkykyä.
Sisäilmayhdistyksen Hyvä sisäilma -suositus ja kuntien sisäilmaverkoston yleisohje julkisten palvelurakennusten ilmanvaihdosta julkistettiin 14.3. Sisäilmastoseminaarissa. Yleisohjeen 40-sivuinen perustelumuistio kokoaa parhaan saatavilla olevan tutkimustiedon.
Sisäilma-alan vuotuinen ykköstapahtuma, Sisäilmastoseminaari, järjestettiin tänä vuonna 34. kerran. Tapahtumapaikkana olivat Messukeskuksen uudistuneet tilat Siivessä. Seminaari kokosi jälleen runsaslukuisen osallistujajoukon, kun yli 1 300 sisäilma-alan asiantuntijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta kokoontui ajankohtaisen ja monipuolisen ohjelman äärelle.
Noin joka viides työikäinen nainen ja joka kymmenes työikäinen mies kokee saaneensa oireita työpaikkansa sisäilmasta viimeisen 12 kuukauden aikana. Työpaikoilla oireilua on huomattavasti enemmän kuin kotona. Eniten oireita koettiin hoito- ja opetusalalla kunnissa. Tiedot käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Työterveyslaitoksen ja Kuntaliiton laatimasta selvityksestä.