REHVAn Covid-ohjeistuksen osana kehitetiin laskentamalli, jolla voidaan vertailla erilaisten ilmanvaihto- ja tilaratkaisujen vaikusta infektioriskiin. Laskentamalli perustuu kauan tunnettuun Wells-Rileyn malliin, jota on käytetty ilmavälitteisten tautien, kuten tuberkuloosin ja tuhkarokon, leviämisrikin arvioinnissa jo 1970-luvulta lähtien.
Työterveyslaitos on tehnyt sisäilmatilanteisiin työkyvyn tuen mallin. Malli tulisi sisällyttää osaksi työpaikan työkykyjohtamista. Työkyvyn tuki on työpaikoilla jatkuvaa toimintaa, joka edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Myös sisäilmatilanteissa tilojen käyttäjien työkykyä ja työssä jatkamista on tuettava ja työkyvyn heikkenemistä on ehkäistävä.
Ääniympäristö, jossa elämme, on tärkeä osa arkeamme. Se vaikuttaa niin asumiseen, työn tuottavuuteen kuin viihtyvyyteenkin – ja sitä kautta myös hyvinvointiin ja terveyteen. Millaisia terveyshaittoja ympäristömelu meille aiheuttaa, ja miten sitä voidaan mitata ja torjua?
Kiinteistöjen energiankulutus muodostaa valtaosan kasvihuonepäästöistä. Nykyteknologian avulla kiinteistöistä saatavaa dataa voidaan hyödyntää energiatehokkaampien ja viihtyisämpien sisäympäristöjen luomisessa. Hyvinvoivasta kiinteistöstä hyötyvät kaikki.
Rakennusten kosteusvaurioihin on liitetty lisääntynyt hengitystieoireiden ja astman riski. Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko kosteusvauriorakennukseen liittyvistä astmoista tunnistaa erityinen geeniprofiili. Tutkimuksessa kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavilta ei löytynyt erityistä geeniprofiilia, joka erottuisi terveiden henkilöiden geeniprofiileista. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneiden ympäristöherkkien geeniprofiili erottui selvästi muista ryhmistä.
Julkisella sektorilla työskentelee 30 prosenttia työvoimasta, ja julkisten rakennusten käyttäjinä on vajaa miljoona lasta ja opiskelijaa. Julkisten rakennusten sisäilman laatu ja ilmanvaihdon käyttö on julkisessakin keskustelussa säännöllisesti esiin nouseva teema. Aalto-yliopiston ja THL:n toteuttamassa Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa 2019–2021 selvitettiin julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutusta työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun.
Ihmiset kokevat useat kosteusvaurioihin liittyvät terveysriskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat. Tämä käy ilmi THL:n valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa väestön käsityksiä kosteusvaurioiden terveyshaitoista.
Sisäilman radonmittauskausi alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä. Vähintään kaksi kuukautta kestävällä mittauksella saadaan luotettava tieto radioaktiivisen radonin pitoisuudesta.
Koronavirus tarttuu pisaroiden ja hienojakoisten aerosolien välityksellä. Isoimmat pisarat putoavat nopeasti alas tai törmäävät esteeseen, mutta kevyemmät (≤100 µm) aerosolit jäävät leijailemaan ilmaan ja kulkeutuvat tilassa ilman mukana. Pienimmät aerosolit, 5–10 µm, pysyvät ilmassa pisimpään ja myös kulkeutuvat ilmassa pisimmälle – jopa yli 2 metrin etäisyydelle. Tilan ilmanvaihdolla onkin tärkeä rooli aerosolien poistumisessa tilasta.
Sisäilmaongelmaisissa asuinrakennuksissa asuu Suomessa arviolta 300 000–500 000 ihmistä. SisäTuki-hankkeessa – Sisäilmasta kärsivien auttaminen ja tukeminen – selvitettiin sisäilmaongelmaisten rakennusten määrää, ongelmien keskeisiä syitä, Suomessa esiintyviä home- ja muita asumisterveysloukkutilanteita sekä toimenpiteitä, joilla sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan auttaa.
Ennakoiva kiinteistönpito ehkäisee sisäilmatilanteita ja on siksi tärkeä tavoite myös kouluissa ja päiväkodeissa. Silti sisäilmatilanteita voi ilmetä ja niihin on tärkeää varautua. THL:n koordinoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kokosi kouluille ja päiväkodeille toimintamallin sisäilmatilanteiden hoitamisen tueksi.
RIL toteuttaa osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelmaa verkkokyselyn pääsuunnittelijan roolista julkisissa korjaushankkeissa.
