Turun ammattikorkeakoulussa alkaa maaliskuussa 2022 tutkimushanke, jossa selvitetään avointen ja joustavien opetustilojen äänen vaikutusta opettajiin. Tavoitteena on ratkaista peruskoulujen akustisia epäkohtia.
Sisäilmaan liitetyn oireilun hoitoon ja oireilevien tukeen toivotaan terveydenhuollossa lisää keinoja. Kuntoutusta on heikosti tarjolla, eikä Kelan tukemaan kuntoutukseen pääse ilman sairausdiagnoosia, toteavat keuhkoterveysjärjestö Filhan haastattelemat terveyskeskusten johtajat ja erikoissairaanhoidon keuhkoylilääkärit.
Sisäilmapaja12 järjestettiin upeissa ja ainutlaatuisissa puitteissa Lahden Sibeliustalolla. Kaksipäiväinen seminaari tarjosi monipuolisen ohjelman Lahden seudun paikallisista teemoista ja valtakunnallisista aiheista sekä kohtaamisia ja keskusteluita sisäilma-aiheisen näyttelyn lomassa.
Rakennusten energiaseminaari järjestettiin jo kuudennen kerran. 9.11. Finlandia-talolla pidetyn seminaarin teemana oli ilmastonmuutos ja hiilineutraali rakentaminen. Seminaarissa palkittiin ensimmäisen kerran Vuoden energiaratkaisu, johon saivat osallistua näyttelyyn osallistuneet yritykset ja yhteisöt.
SisäPri-hankkeen – Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa – mukaan vain neljäsosalla kunnista on pitkän aikavälin investointisuunnitelma. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
REHVAn Covid-ohjeistuksen osana kehitetiin laskentamalli, jolla voidaan vertailla erilaisten ilmanvaihto- ja tilaratkaisujen vaikusta infektioriskiin. Laskentamalli perustuu kauan tunnettuun Wells-Rileyn malliin, jota on käytetty ilmavälitteisten tautien, kuten tuberkuloosin ja tuhkarokon, leviämisrikin arvioinnissa jo 1970-luvulta lähtien.
Työterveyslaitos on tehnyt sisäilmatilanteisiin työkyvyn tuen mallin. Malli tulisi sisällyttää osaksi työpaikan työkykyjohtamista. Työkyvyn tuki on työpaikoilla jatkuvaa toimintaa, joka edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Myös sisäilmatilanteissa tilojen käyttäjien työkykyä ja työssä jatkamista on tuettava ja työkyvyn heikkenemistä on ehkäistävä.
Ääniympäristö, jossa elämme, on tärkeä osa arkeamme. Se vaikuttaa niin asumiseen, työn tuottavuuteen kuin viihtyvyyteenkin – ja sitä kautta myös hyvinvointiin ja terveyteen. Millaisia terveyshaittoja ympäristömelu meille aiheuttaa, ja miten sitä voidaan mitata ja torjua?
Kiinteistöjen energiankulutus muodostaa valtaosan kasvihuonepäästöistä. Nykyteknologian avulla kiinteistöistä saatavaa dataa voidaan hyödyntää energiatehokkaampien ja viihtyisämpien sisäympäristöjen luomisessa. Hyvinvoivasta kiinteistöstä hyötyvät kaikki.
Rakennusten kosteusvaurioihin on liitetty lisääntynyt hengitystieoireiden ja astman riski. Työterveyslaitoksen, Helsingin yliopiston ja HUSin tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko kosteusvauriorakennukseen liittyvistä astmoista tunnistaa erityinen geeniprofiili. Tutkimuksessa kosteusvaurioon liittyvää astmaa sairastavilta ei löytynyt erityistä geeniprofiilia, joka erottuisi terveiden henkilöiden geeniprofiileista. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneiden ympäristöherkkien geeniprofiili erottui selvästi muista ryhmistä.
Julkisella sektorilla työskentelee 30 prosenttia työvoimasta, ja julkisten rakennusten käyttäjinä on vajaa miljoona lasta ja opiskelijaa. Julkisten rakennusten sisäilman laatu ja ilmanvaihdon käyttö on julkisessakin keskustelussa säännöllisesti esiin nouseva teema. Aalto-yliopiston ja THL:n toteuttamassa Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa 2019–2021 selvitettiin julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutusta työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun.
Ihmiset kokevat useat kosteusvaurioihin liittyvät terveysriskit suurempina kuin ne tutkimustiedon perusteella ovat. Tämä käy ilmi THL:n valtakunnallisesta kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa väestön käsityksiä kosteusvaurioiden terveyshaitoista.