Sisäilmaongelmaisissa asuinrakennuksissa asuu Suomessa arviolta 300 000–500 000 ihmistä. SisäTuki-hankkeessa – Sisäilmasta kärsivien auttaminen ja tukeminen – selvitettiin sisäilmaongelmaisten rakennusten määrää, ongelmien keskeisiä syitä, Suomessa esiintyviä home- ja muita asumisterveysloukkutilanteita sekä toimenpiteitä, joilla sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan auttaa.
Ennakoiva kiinteistönpito ehkäisee sisäilmatilanteita ja on siksi tärkeä tavoite myös kouluissa ja päiväkodeissa. Silti sisäilmatilanteita voi ilmetä ja niihin on tärkeää varautua. THL:n koordinoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kokosi kouluille ja päiväkodeille toimintamallin sisäilmatilanteiden hoitamisen tueksi.
RIL toteuttaa osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelmaa verkkokyselyn pääsuunnittelijan roolista julkisissa korjaushankkeissa.
SisäPri-hankkeessa tuotettiin tietoa kunnissa käytössä olevista toimintamalleista, jotka liittyvät sisäilmaongelmien korjaamisen priorisointiin ja päätöksentekoon. Hankkeen loppuraportti julkaistiin Terveet tilat -ajankohtaiswebinaarissa 10.6.2021.
Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä laadukkaan sisäympäristön luomisessa. Siksi myös pohjoismainen yhteistyö ilmanvaihdon alalla on tänä päivänä yhä tärkeämpää, sillä haasteet ovat yhteisiä ja uutta tietoa tarvitaan.
Science-lehti julkaisi toukokuussa 2021 merkittävän artikkelin, jossa asetettiin kyseenalaisiksi nykyiset ilmanvaihdon suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Artikkelissa pidettiin välttämättömänä koko ilmanvaihdon paradigman muutosta.
Varhaislapsuuden kodin merkittävällä kosteusvauriolla yhteys keuhkojen paikalliseen tulehdustilaan. Jos vanhempi itse kokee oireita sisäilmasta, hän myös useammin raportoi lapsensa oireilevan koulun sisäilmasta.
Vantaan kaupungilla toteutettiin joulukuussa 2020 ns. oirekysely kaupungin työntekijöille, jotka olivat työskennelleet ja edelleen työskentelevät sellaisissa kouluissa tai päiväkodeissa, joissa on tehty hiljattain sisäilmakorjauksia. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, onko korjauksilla ollut vaikutusta koettuihin sisäolosuhteisiin.
Korkean sisälämpötilan ja terveyshaittojen välistä yhteyttä ei ole kovin paljon tutkittu, eikä tutkimusten perusteella ole toistaiseksi mahdollista määritellä terveysperusteista raja-arvoa korkealle sisälämpötilalle. Sisäilmayhdistyksen huhtikuisen webinaarin aiheena oli asuntojen ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa.
Sisäilmastoseminaari – sisäilma-alan suurin vuosittainen seminaari – on perinteisesti jokakeväinen kohtaamispaikka, jossa alan ihmiset voivat tavata kollegoita ja muita sisäilma-asioista kiinnostuneita ajankohtaisen ohjelman lomassa. Tänä vuonna kohdattiin poikkeuksellisesti verkossa.
Oulun ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan lehtorina työskentelevä Natalia Lastovets väitteli Aalto-yliopiston Konetekniikan laitokselta joulukuussa 2020. Lastovets tutki väitöskirjassaan syrjäytysilmanvaihdon vyöhykemallia liikerakennuksissa.
Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden pitoisuudet toimistojen sisäilmassa ovat pieniä ja että ne ovat epätodennäköinen syy työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Näin laajaa tutkimusta VOC-yhdisteiden esiintyvyydestä ja pitoisuuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty.