Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä selvityksestä käy ilmi, että kunnissa sisäilmatilanteita selvittävien moniammatillisten sisäilmaryhmien tuen tarve vaihtelee kunnan koon mukaan.
Sisäilmastoseminaari (järjestyksessään 36.) järjestetään aiemmin ilmoitetusta poiketen virtuaalisena tapahtumana 9.3.2021. Poikkeusoloista huolimatta sisäilmatiedon tarve ei ole vähentynyt, päänvastoin jopa lisääntynyt. Saimme jälleen runsaasti hyviä esitelmäehdotuksia, ja odotettavissa onkin korkeatasoinen ohjelma. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös sisäilma-aiheinen virtuaalinäyttely.
Kun sisäilmaongelmien selvittämisessä käytetään kemiallisia tutkimusmenetelmiä, on tärkeää pohtia, mitä mitataan ja mihin saatuja tuloksia halutaan käyttää. Tutkimusvalikoima on laaja, mutta mikään yksittäinen mittaus ei kerro koko totuutta.
Biosideja – aineita, joilla haitallisia eliöitä torjutaan kemiallisesti tai biologisesti – käytetään korjausrakentamisessa homesiivousten yhteydessä ja homeiden ehkäisyssä. Biosidien käyttöä ei kuitenkaan pääsääntöisesti suositella: Sisäympäristön mikrobisto on laaja, eikä eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista mikrobeihin tiedetä riittävästi. Biosidien käytöllä on myös haitallisia terveysvaikutuksia.
Sisäilmayhdistyksen toiminta on noussut monella mittarilla katsottuna maailmanluokkaan. Nyt Olli Seppänen ja Jorma Säteri kertovat mistä tulimme, missä olemme ja mitä on edessä.
Koulujen sisätiloihin kulkeutuu oppilaiden mukana hiekkaa ja muuta likaa. Yhä useammassa koulussa kengät riisutaankin jo heti ulko-ovella koulurakennukseen tultaessa. Sukkakouluissa tilat pysyvät siistimpinä ja viihtyisämpinä ja sisäilmaltaan puhtaampina.
”Olemme megatrendien harjalla. Energia, ympäristö ja ilmastonmuutos motivoivat kaikkia.”
Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun rakennustekniikan laitokselta on syksyn 2020 mittaan valmistunut neljä sisäilma-aiheista väitöskirjaa. Camilla Vornanen-Winqvist väitteli 4.9., Emmanuelle Castagnoli 10.9., Katja Tähtinen 7.10. ja Kati Järvi 9.10.
Koronavirus jyllää edelleen maailmanlaajuisesti. Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) tarttuu herkästi lähikontaktissa kosketuksen välityksellä tai pisaratartuntana henkilön aivastaessa tai yskiessä; se voi myös tarttua ilmavälitteisesti pienten aerosolien muodossa hengitysilman mukana. Tästä syystä ilmanvaihdon merkitys on noussut keskeiseksi tekijäksi hengitysilman viruspitoisuuden vähentämiseksi ja viruksen leviämisen ehkäisemiseksi lähialueen ulkopuolella (<1,5 m).
AAlto-yliopiston tohtorikoulutettavan Klaus Viljasen palkitussa artikkelissa tutkittiin tuuletusvälin toimintaa yläpohjarakenteissa ja puuverhoilluissa ulkoseinissä.
Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksessa löydettiin, että työskentelyn aikainen itselle tarpeeton puhemelu kohottaa veren stressihormonitasoa. Tutkimuksen perusteella tarpeetonta melualtistusta työpaikoilla tulisi välttää, koska jatkuva koholla oleva stressitaso heikentää työtehoa ja voi aiheuttaa vakavampia terveyshaittoja.
Akateemikko Markku Kulmalalle myönnettiin ensimmäinen Louise ja Göran Ehrnrooth Säätiön tunnustuspalkinto uraauurtavasta, kansainvälistä tunnustusta ja arvostusta herättäneestä työstä ilmakehän koostumuksen ja ilmaston muutoksen tutkimuksen alalla.