Ympäristöministeriö on asettanut hankkeen valmistelemaan lähes nollaenergiarakentamista koskevaa lainsäädäntöä. Taustalla on Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD), joka edellyttää jäsenmailta useita kansallisia ohjaustoimia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi. Hallituksen esitys lähes nollaenergiarakentamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2016.
Hengitysliiton ja Allergia- ja astmaliiton mukaan ilmalämpöpumppu on hyvä apu sisätilojen lämmittämisessä ja viilentämisessä. Se ei kuitenkaan ole ratkaisu sisäilmaongelmiin. Tutkimustuloksia bakteerien ja homeiden poistamisesta ei ole esitetty. Myös laitteiden oikea käyttö on tärkeää.
Sisäilmaston laadun ja rakennuksen energiatalouden kannalta on tärkeää, että rakennuksen ilmanvaihto ja ilmastointilaitteet on suunniteltu ammattitaitoisesti. Vaatimukset näille järjestelmille ovat kasvaneet voimakkaasti viime vuosina ja käyttöön on tullut uutta kehittynyttä tekniikkaa. Sekä ilmastointialalla että rakentamisen muilla sektoreilla on syntynyt ilmeinen tarve päivitetystä ja kokonaisvaltaisesta korkeakoulutasoisesta ilmastointialan peruskirjallisuudesta. Kesällä 2013 alettiin laatia 30 asiantuntijan voimin 2-osaista teosta, joka on nyt saatu valmiiksi ja myyntiin. Teoksien takana on Satakunnan ammattikorkeakoulun yliopettaja, tekniikan lisensiaatti, Esa Sandberg. Teosta esiteltiin jo etukäteen viime kevään Sisäilmauutisissa.
Helsingissä rakennusvalvontavirasto on äskettäin antanut ohjeen rakentamisen aikaisesta kosteudenhallinnasta. Tärkeää on etenkin rakentamisen aikainen riittävä kosteussuojaus sekä kosteutta sisältävien rakenteiden riittävä kuivuminen. Ohjeessa painotetaan myös, että rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehtimisvelvollisuutensa perusteella jatkuvasti valvottava rakennusaikaisen kosteudenhallinnan toteutumista suunnitellulla tavalla ja jos poikkeamia ilmenee, on reagoitava nopeasti.
Rakenteiden kuivuminen on työmaalla vaikeasti hallittava asia. Mittausten tekeminen on kallista ja virheille altista. Syksyn aikana RF SensIT CMM -ratkaisu on palkittu useampaan kertaan rakennusalan tapahtumissa. Tuotteen kaupallistaminen on lähtenyt liikkeelle Aalto-yliopistossa kehitetystä rakennekosteuden seurantajärjestelmästä. Antureilla voidaan seurata olosuhteita myös käytön aikana.
Koulujen rakentamisessa on viime aikoina virinnyt uusia tuulia. Yhdistämällä koulutoiminnat muihin saadaan edullisempia ja joustavampia ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä on Oulussa tänä syksynä käyttöön otettu Oulun Kastelli monitoimitalo, joka sai ansaitusti Rakennusinsinöörien liiton myöntämän RIL –palkinnon 2014.
Tekesin pääjohtaja Pekka Soini julkisti voittajan 13.11. Säätytalolla Helsingissä todeten, että Kastellin tilojen suunnittelussa on hyödynnetty pedagogiikan erikoisasiantuntemusta.
Katse on suunnattu kauas: millaisessa ympäristössä opitaan ja toimitaan nyt, entä 10 vuoden kuluttua?
Huomispäivän rakennusnormien mukaan rakennettavat tiiviit ja energiatehokkaat talot eivät kestä nykyisiä kosteuskuormia vahingoittumatta, vuoden 2014 rakennusalan DI Pekka Seppälä toteaa.
Vaajakosken koulun uusissa tiloissa panostetaan puhtaaseen sisäilmaan. Eri ammattiryhmät ovat tasa-arvoisena rintamana mukana Hyvän sisäilman puolesta -pilottihankkeessa, jotta tiedonkulku olisi mutkatonta ja ongelmiin voitaisiin reagoida mahdollisimman nopeasti.
Etenkin omakotialueilla lähes nollaenergiatasoon siirtyminen asettaa uusia vaatimuksia kaukolämmölle. Uudisrakennuksien energiankulutus vähenee, ja muut lämmöntuotantomuodot tulevat kilpailukykyisemmiksi. VTT:n vetämä TUKALEN-hanke etsii uusia innovaatioita ja palvelumalleja kaukolämmön tuottamiseen.
Rakennusalan järjestöjen yhteisesti omistama Rakennusmedia on tarttunut tänä vuonna tarmolla kosteusongelmiin ja julkaissut kirjan Kosteusvaurioiden ehkäiseminen rakennustuotannossa.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka otti otsikon kysymykseen kantaa blogissaan 13.10. Hän ehdotti, että rakennusvalvontaviranomaisille annettaisiin mahdollisuus asettaa urakoitsijalle hallinnollinen maksu, sakko, jos urakoitsija jättää esimerkiksi työmaan aikaiset kosteussuojaukset tekemättä.
Rakennus- ja LVI-alojen yliopistotasoisen koulutuksen muutokset ovat huolestuttavia. Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston piirissä on tapahtunut muutoksia, joilla varmaan on päätöksen tekijöiden kannalta hyvä tarkoitus, mutta joihin kentällä toimivat suhtautuvat varauksella. Tampereen teknillinen yliopisto erottivat jo keväällä lämpötekniikan ja kylmätekniikan professorit. Myös rakennuspuolelta kuuluu Tampereelta hälyttäviä uutisia. Pitkäaikainen professori, Ralf Lindberg, lähti laitokselta.