Siitepölykartat hehkuvat kevään edetessä punaisenaan, kun siitepölyhiukkaset täyttävät ilman. Siitepölyä kulkeutuu myös sisätiloihin, ja moni kärsii sen aiheuttamista terveyshaitoista. Sisäilmayhdistyksen toukokuisen webinaarin aiheena oli siitepölyt ja niiden aiheuttamien terveyshaittojen ehkäiseminen sisätiloissa.
Science-lehti julkaisi toukokuussa 2021 merkittävän artikkelin, jossa asetettiin kyseenalaisiksi nykyiset ilmanvaihdon suunnittelu- ja mitoitusperusteet. Artikkelissa pidettiin välttämättömänä koko ilmanvaihdon paradigman muutosta.
Vantaan kaupungilla toteutettiin joulukuussa 2020 ns. oirekysely kaupungin työntekijöille, jotka olivat työskennelleet ja edelleen työskentelevät sellaisissa kouluissa tai päiväkodeissa, joissa on tehty hiljattain sisäilmakorjauksia. Kyselyn avulla haluttiin selvittää, onko korjauksilla ollut vaikutusta koettuihin sisäolosuhteisiin.
Asumisterveysasetuksen soveltamisohjeen III-osaa on päivitetty teollisten mineraalikuitujen näytteenoton ja tulosten tulkinnan osalta.
Säteilylaki ja siihen liittyvät asetukset uudistuivat joulukuussa 2018. Lain mukaan työnantajan vastuulla on radonturvallisuus ja velvollisuus selvittää työpaikan radonpitoisuus. Miten Senaatti-kiinteistöillä ja Helsingin kaupungilla on reagoitu radonpitoisuuksien selvittämiseen?
Sisäilmastoseminaari – sisäilma-alan suurin vuosittainen seminaari – on perinteisesti jokakeväinen kohtaamispaikka, jossa alan ihmiset voivat tavata kollegoita ja muita sisäilma-asioista kiinnostuneita ajankohtaisen ohjelman lomassa. Tänä vuonna kohdattiin poikkeuksellisesti verkossa.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kiinteistöissä on 2000-luvun alusta alkaen tehty tutkimuksia ja korjauksia sisäilman laadun parantamiseksi. Silmä-korvasairaalan leikkausosaston korjaushanke toteutettiin vuosina 2018–2019 tavoitteena parantaa sisäilman laatua.
Yksi osa pitkittyneiden sisäilmaongelmien selvittämistä on rakennuksen altistumisolosuhteiden arviointi. TTL päivittää altistumisolosuhdearvioinnin ohjettaan ja kartoittaa käyttäjien kokemuksia ohjeesta.
Rakennusmateriaalien päästöt vaikuttavat sisäilman laatuun monen muun tekijän ohella. Rakennusmateriaaleille on niin meillä Suomessa kuin kansainvälisestikin omat luokituksensa ja merkkinsä osoituksena tuotteiden vähäpäästöisyydestä.
Oulun ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan lehtorina työskentelevä Natalia Lastovets väitteli Aalto-yliopiston Konetekniikan laitokselta joulukuussa 2020. Lastovets tutki väitöskirjassaan syrjäytysilmanvaihdon vyöhykemallia liikerakennuksissa.
Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden pitoisuudet toimistojen sisäilmassa ovat pieniä ja että ne ovat epätodennäköinen syy työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Näin laajaa tutkimusta VOC-yhdisteiden esiintyvyydestä ja pitoisuuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty.
Kotien sisäilman laatuun kiinnitetään nykyään melko paljon huomiota. Ja jokaisen olisi syytä tietää perusasiat rakennuksen kunnossapidosta ja ilmanvaihdon toimivuudesta. Ilmanvaihdon merkitystä hyvän sisäilman kannalta ei voi liikaa korostaa. Mutta hyvälläkään ilmanvaihdolla ei saada sisäilmaa kuntoon, jos rakenteissa on ongelmia. Rakennusten sisäilma onkin monen tekijän summa.