SisäPri-hankkeen – Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa – mukaan vain neljäsosalla kunnista on pitkän aikavälin investointisuunnitelma. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
REHVAn Covid-ohjeistuksen osana kehitetiin laskentamalli, jolla voidaan vertailla erilaisten ilmanvaihto- ja tilaratkaisujen vaikusta infektioriskiin. Laskentamalli perustuu kauan tunnettuun Wells-Rileyn malliin, jota on käytetty ilmavälitteisten tautien, kuten tuberkuloosin ja tuhkarokon, leviämisrikin arvioinnissa jo 1970-luvulta lähtien.
Työterveyslaitos on tehnyt sisäilmatilanteisiin työkyvyn tuen mallin. Malli tulisi sisällyttää osaksi työpaikan työkykyjohtamista. Työkyvyn tuki on työpaikoilla jatkuvaa toimintaa, joka edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Myös sisäilmatilanteissa tilojen käyttäjien työkykyä ja työssä jatkamista on tuettava ja työkyvyn heikkenemistä on ehkäistävä.
Julkisella sektorilla työskentelee 30 prosenttia työvoimasta, ja julkisten rakennusten käyttäjinä on vajaa miljoona lasta ja opiskelijaa. Julkisten rakennusten sisäilman laatu ja ilmanvaihdon käyttö on julkisessakin keskustelussa säännöllisesti esiin nouseva teema. Aalto-yliopiston ja THL:n toteuttamassa Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa 2019–2021 selvitettiin julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutusta työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun.
Sisäilman radonmittauskausi alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä. Vähintään kaksi kuukautta kestävällä mittauksella saadaan luotettava tieto radioaktiivisen radonin pitoisuudesta.
Koronavirus tarttuu pisaroiden ja hienojakoisten aerosolien välityksellä. Isoimmat pisarat putoavat nopeasti alas tai törmäävät esteeseen, mutta kevyemmät (≤100 µm) aerosolit jäävät leijailemaan ilmaan ja kulkeutuvat tilassa ilman mukana. Pienimmät aerosolit, 5–10 µm, pysyvät ilmassa pisimpään ja myös kulkeutuvat ilmassa pisimmälle – jopa yli 2 metrin etäisyydelle. Tilan ilmanvaihdolla onkin tärkeä rooli aerosolien poistumisessa tilasta.
Sisäilmaongelmaisissa asuinrakennuksissa asuu Suomessa arviolta 300 000–500 000 ihmistä. SisäTuki-hankkeessa – Sisäilmasta kärsivien auttaminen ja tukeminen – selvitettiin sisäilmaongelmaisten rakennusten määrää, ongelmien keskeisiä syitä, Suomessa esiintyviä home- ja muita asumisterveysloukkutilanteita sekä toimenpiteitä, joilla sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan auttaa.
Ennakoiva kiinteistönpito ehkäisee sisäilmatilanteita ja on siksi tärkeä tavoite myös kouluissa ja päiväkodeissa. Silti sisäilmatilanteita voi ilmetä ja niihin on tärkeää varautua. THL:n koordinoima Kansallinen sisäilma ja terveys -ohjelma kokosi kouluille ja päiväkodeille toimintamallin sisäilmatilanteiden hoitamisen tueksi.
Asunnon huonelämpötila voi erityisesti kesäaikaan nousta tukalan kuumaksi. Kesän kynnyksellä moni harkitseekin ilmalämpöpumpun hankkimista. Kerros- ja rivitaloasuntoihin ilmalämpöpumpun asentaminen edellyttää taloyhtiön luvan. Korkein oikeus teki vastikään ratkaisun osakkaan hyväksi ilmalämpöpumpun asentamista koskevassa kiistassa.
Sisäilmakorjaus on aikaa vievä prosessi. Rakennukseen voidaan tehdä erilaisia käyttöä turvaavia toimenpiteitä sisäilmakorjausprosessin aikana ja osallistaa tilankäyttäjiä olemaan mukana prosessissa.
SisäPri-hankkeessa tuotettiin tietoa kunnissa käytössä olevista toimintamalleista, jotka liittyvät sisäilmaongelmien korjaamisen priorisointiin ja päätöksentekoon. Hankkeen loppuraportti julkaistiin Terveet tilat -ajankohtaiswebinaarissa 10.6.2021.
Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä laadukkaan sisäympäristön luomisessa. Siksi myös pohjoismainen yhteistyö ilmanvaihdon alalla on tänä päivänä yhä tärkeämpää, sillä haasteet ovat yhteisiä ja uutta tietoa tarvitaan.