Monet koulut on todettu sisäilmaongelmaisiksi, usein homeisiksi. Kuntien päättäjille lankeaa iso vastuu oikeista päätöksistä. Hallituksen Terveet tilat 2028 -ohjelmalla pyritään parantamaan ja yhdenmukaistamaan kuntien käytäntöjä. Myös THL on aloittanut asiassa oman hankkeensa, jonka tutkimustulosten mukaan rakennuksia kannattaa tutkia aina ennen kaikkea kokonaisuutena.
SCANVAC Award myönnetään joka toinen vuosi pohjoismaisille yksityishenkilöille, yrityksille tai organisaatioille, jotka ovat merkittävällä tavalla edistäneet LVI-tekniikkaa. Vuonna 2018 oli Swegon Air Academyn vuoro vastaanottaa tämä arvostettu palkinto.
Euroopan LVI-järjestöjen liiton REHVAn 62. vuosikokous järjestettiin 22. huhtikuuta Brysselissä. Isännöivänä tahona toimi Belgian LVI-liitto ATIC, joka samalla juhli 80-vuotisjuhliaan.
Sisäilmastoluokitus sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus ja ilmanvaihtolaitteiden M1 puhtausluokitus ovat merkittävästi parantaneet sisäilman tilaa Suomessa. Luokitus on nyt saamassa neljännen uusitun muotonsa. Vastuu uusimisesta on ollut Sisäilmayhdistyksen lisäksi myös Rakennustietosäätiöllä, joka vastaa luokituksen julkaisemisesta ja luokitusten antamisesta. Tarvittava tutkimus- ja testaustyö tehdään eri tutkimuslaitoksissa. Järjestelmä on edelleen ainoa maailmassa, joka yhdistää kaikki keskeiset sisäolosuhdetekijät yhteen ohjeistukseen.
THL:n ja TTL:n sekä Helsingin yliopiston tutkijat ovat tutkineet hengitystieoireiden taustalla olevia tekijöitä. Hengitystieoireet yhdistetään usein myös sisäilman ongelmiin. Tutkijoiden mukaan toiminnalliset hengitykseen liittyvät oireet ovat suomalaisväestössä tavallisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin neljänneksellä (26 %) suomalaisväestöstä on hengitystieoireita ilman, että heillä on lääkärin toteamaa hengityssairautta tai objektiivisissa mittauksissa havaittavaa hengityspoikkeamaa.
Home- ja kosteusvaurioiden vaikutus ihmisiin on vaikeasti tutkittava asia. Siitä on paljon ja jopa ristiriitaista tutkimustietoa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL jatkanut omia tutkimuksiaan. Niistä selviää, että kosteusvauriolle altistumisen vaikutukset tulehdukseen eivät ole pysyviä tai pitkäaikaisia. Tämä voidaan jopa tulkita niin, että lapsuuden aikaiset kosteusvauriot eivät olekaan niin haitallisia kuin on luultu.
Vaikka matkustamon ilmanvaihto suodatuksineen olisi esimerkillisesi järjestetty, on lentokoneessa aina riski saada haitallinen tautitartunta muilta matkustajilta tai henkilökunnalta. Asiaa on melko vähän tutkittu eikä muistissani ole yhtään merkittävää esitystä aiheesta alan kongresseissa. Äskettäin aiheesta oli kuitenkin mielenkiintoinen Robbie Gonzalezin artikkeli netissä, ja se perustuu USA:ssa tehtyyn tutkimukseen.
Suomen sisäilmatutkimuksen ja tietämisen vuotuinen katselmus Sisäilmastoseminaari järjestettiin 33. kerran Helsingin Messukeskuksessa 15.3.. Tapahtumaan osallistui jälleen yli 1300 sisäilma-asioista kiinnostunutta kuulijaa. Sisäilmayhdistyksen julkaisema Seminaarikirja on vapaasti luettavissa verkossa.
Sisäilmastoseminaariin keynote-puhuja apulaisprofessori Pavel Wargocki Tanskan teknillisestä korkeakoulusta totesi, että energiansäästö on saatava paremmin yhdistettyä hyvän sisäilman laadun kanssa, mikä vaatii osaamista.
Tuoreessa asiantuntijaselvityksessä, jonka on on toteuttanut Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta VTT Expert Services on kartoitettu tyypillisimpiä sisäilmaongelmiin johtavia tekijöitä uudiskohteissa. Selvitys tarjoaa kokemuspohjaista tietoa riskialttiista ratkaisuista, jotta niiltä osataan välttyä jatkossa.
Kiinnostus sisäilmaa kohtaan kasvaa ja myös alan tohtoreita valmistuu tänä vuonna ennätysmäärä. DI Panu Mustakallio väitteli tammikuussa aiheesta: Konvektiivisten ja säteilevien järjestelmien luomat lämpöolosuhteet sisäympäristössä.( Indoor thermal environment generated by convective and radiant systems). Väitöksen ala on LVI-tekniikka, sisäilmastoteknologia.
Ulkoilman epäpuhtaudet vaikuttavat vahvasti myös sisäilman laatuun. Nykyinen käytössä oleva ilmanlaatuindeksi kattaa kaikki mittausasemalla mitatut saasteet. Nanoluokan hiukkasten pitoisuutta ei mitata, vaikka niillä on huomattavia terveysvaikutuksia, koska niille ei vielä ole asetettu ulkoilman raja-arvoja.