Korkean sisälämpötilan ja terveyshaittojen välistä yhteyttä ei ole kovin paljon tutkittu, eikä tutkimusten perusteella ole toistaiseksi mahdollista määritellä terveysperusteista raja-arvoa korkealle sisälämpötilalle. Sisäilmayhdistyksen huhtikuisen webinaarin aiheena oli asuntojen ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa.
Sisäilmastoseminaari – sisäilma-alan suurin vuosittainen seminaari – on perinteisesti jokakeväinen kohtaamispaikka, jossa alan ihmiset voivat tavata kollegoita ja muita sisäilma-asioista kiinnostuneita ajankohtaisen ohjelman lomassa. Tänä vuonna kohdattiin poikkeuksellisesti verkossa.
Oulun ammattikorkeakoulussa energia- ja ympäristötekniikan lehtorina työskentelevä Natalia Lastovets väitteli Aalto-yliopiston Konetekniikan laitokselta joulukuussa 2020. Lastovets tutki väitöskirjassaan syrjäytysilmanvaihdon vyöhykemallia liikerakennuksissa.
Työterveyslaitoksen tutkimus osoittaa, että haihtuvien orgaanisten yhdisteiden eli VOC-yhdisteiden pitoisuudet toimistojen sisäilmassa ovat pieniä ja että ne ovat epätodennäköinen syy työpaikkojen sisäilmaongelmiin. Näin laajaa tutkimusta VOC-yhdisteiden esiintyvyydestä ja pitoisuuksista ei ole Suomessa aiemmin tehty.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemästä selvityksestä käy ilmi, että kunnissa sisäilmatilanteita selvittävien moniammatillisten sisäilmaryhmien tuen tarve vaihtelee kunnan koon mukaan.
Sisäilmastoseminaari (järjestyksessään 36.) järjestetään aiemmin ilmoitetusta poiketen virtuaalisena tapahtumana 9.3.2021. Poikkeusoloista huolimatta sisäilmatiedon tarve ei ole vähentynyt, päänvastoin jopa lisääntynyt. Saimme jälleen runsaasti hyviä esitelmäehdotuksia, ja odotettavissa onkin korkeatasoinen ohjelma. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös sisäilma-aiheinen virtuaalinäyttely.
Kun sisäilmaongelmien selvittämisessä käytetään kemiallisia tutkimusmenetelmiä, on tärkeää pohtia, mitä mitataan ja mihin saatuja tuloksia halutaan käyttää. Tutkimusvalikoima on laaja, mutta mikään yksittäinen mittaus ei kerro koko totuutta.
Biosideja – aineita, joilla haitallisia eliöitä torjutaan kemiallisesti tai biologisesti – käytetään korjausrakentamisessa homesiivousten yhteydessä ja homeiden ehkäisyssä. Biosidien käyttöä ei kuitenkaan pääsääntöisesti suositella: Sisäympäristön mikrobisto on laaja, eikä eri biosidiyhdisteryhmien vaikutuksista mikrobeihin tiedetä riittävästi. Biosidien käytöllä on myös haitallisia terveysvaikutuksia.
Sisäilmayhdistyksen toiminta on noussut monella mittarilla katsottuna maailmanluokkaan. Nyt Olli Seppänen ja Jorma Säteri kertovat mistä tulimme, missä olemme ja mitä on edessä.
Koulujen sisätiloihin kulkeutuu oppilaiden mukana hiekkaa ja muuta likaa. Yhä useammassa koulussa kengät riisutaankin jo heti ulko-ovella koulurakennukseen tultaessa. Sukkakouluissa tilat pysyvät siistimpinä ja viihtyisämpinä ja sisäilmaltaan puhtaampina.
”Olemme megatrendien harjalla. Energia, ympäristö ja ilmastonmuutos motivoivat kaikkia.”
Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulun rakennustekniikan laitokselta on syksyn 2020 mittaan valmistunut neljä sisäilma-aiheista väitöskirjaa. Camilla Vornanen-Winqvist väitteli 4.9., Emmanuelle Castagnoli 10.9., Katja Tähtinen 7.10. ja Kati Järvi 9.10.
