Sisäilman radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen kaasu. Sitä ei voi aistia, joten ainoa tapa selvittää sisäilman radonpitoisuus, on mittaaminen. Radonin mittauskausi alkoi 1.9., ja se kestää 31.5. asti.
38. Sisäilmastoseminaari järjestetään 14.3.2023 Messukeskuksen Siivessä, kongressialueella. Kutsumme sisäilmateeman parissa työskenteleviä ammattilaisia esittelemään ajankohtaiset sisäympäristön aihealueeseen liittyvät tutkimukset, selvitykset, kirjallisuuskatsaukset, ohjeistukset ja hankkeiden tuotokset.
Terveet tilat 2028 -ohjelman uudella Läpileikkaus oppimisen rakennuksiin -sivulla tutustutaan eri aikakausien rakennustyyppeihin ja niiden yleisimpiin sisäilman laatuun vaikuttaviin vaurioihin sekä korjaustapoihin.
Ilmastonmuutos on nostanut Suomessa keskilämpötilaa noin 2 astetta viimeisen sadan vuoden aikana, sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet, ja tulevaisuudessa yhä pidemmät lämpimät sääjaksot lisääntyvät. Rakennusten ylilämpenemisriski kasvaa. Miten me voimme siihen varautua?
Rakentamisen mitoitussäät (RAMI) -hanke järjestää tiistaina 31.5.2022 tutkimustuloksia esittelevän seminaaritilaisuuden. Etänä pidettävään yleisöseminaariin on vapaa pääsy.
Valtioneuvoston rahoittamassa Koulurakennusten kunto ja sisäilmasto (KouluKunto) -hankkeessa muodostetaan kokonaiskuva Manner-Suomen oppilaitosrakennuskannan kunnosta. Hankkeessa kartoitetaan yleissivistävien oppilaitosrakennusten rakenteiden, ilmanvaihdon ja sisäilmaston nykytilaa. Hankkeen toteuttavat Aalto-yliopisto, Rakennustietosäätiö RTS, Suomen Kuntaliitto ja Tampereen yliopisto.
Kuntien Terveet tilat -verkoston huhtikuun verkostotapaamisessa käytiin läpi Terveet tilat -ohjelman kehittävän väliarvioinnin tuloksia sekä keskusteltiin julkisista hankinnoista ja Terveet tilat -hankintatavasta.
Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen Rakennusklusteri ovat perustamassa rakennusterveyden osaamiskeskusta Ouluun. Uuden osaamiskeskuksen on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2025 aikana.
Rakennusten energiaseminaari järjestettiin jo kuudennen kerran. 9.11. Finlandia-talolla pidetyn seminaarin teemana oli ilmastonmuutos ja hiilineutraali rakentaminen. Seminaarissa palkittiin ensimmäisen kerran Vuoden energiaratkaisu, johon saivat osallistua näyttelyyn osallistuneet yritykset ja yhteisöt.
REHVAn Covid-ohjeistuksen osana kehitetiin laskentamalli, jolla voidaan vertailla erilaisten ilmanvaihto- ja tilaratkaisujen vaikusta infektioriskiin. Laskentamalli perustuu kauan tunnettuun Wells-Rileyn malliin, jota on käytetty ilmavälitteisten tautien, kuten tuberkuloosin ja tuhkarokon, leviämisrikin arvioinnissa jo 1970-luvulta lähtien.
Ääniympäristö, jossa elämme, on tärkeä osa arkeamme. Se vaikuttaa niin asumiseen, työn tuottavuuteen kuin viihtyvyyteenkin – ja sitä kautta myös hyvinvointiin ja terveyteen. Millaisia terveyshaittoja ympäristömelu meille aiheuttaa, ja miten sitä voidaan mitata ja torjua?
Kiinteistöjen energiankulutus muodostaa valtaosan kasvihuonepäästöistä. Nykyteknologian avulla kiinteistöistä saatavaa dataa voidaan hyödyntää energiatehokkaampien ja viihtyisämpien sisäympäristöjen luomisessa. Hyvinvoivasta kiinteistöstä hyötyvät kaikki.