Kuntien Terveet tilat -verkoston huhtikuun verkostotapaamisessa käytiin läpi Terveet tilat -ohjelman kehittävän väliarvioinnin tuloksia sekä keskusteltiin julkisista hankinnoista ja Terveet tilat -hankintatavasta.
Oulun yliopisto, Oulun ammattikorkeakoulu ja Pohjois-Suomen Rakennusklusteri ovat perustamassa rakennusterveyden osaamiskeskusta Ouluun. Uuden osaamiskeskuksen on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2025 aikana.
Rakennusten energiaseminaari järjestettiin jo kuudennen kerran. 9.11. Finlandia-talolla pidetyn seminaarin teemana oli ilmastonmuutos ja hiilineutraali rakentaminen. Seminaarissa palkittiin ensimmäisen kerran Vuoden energiaratkaisu, johon saivat osallistua näyttelyyn osallistuneet yritykset ja yhteisöt.
REHVAn Covid-ohjeistuksen osana kehitetiin laskentamalli, jolla voidaan vertailla erilaisten ilmanvaihto- ja tilaratkaisujen vaikusta infektioriskiin. Laskentamalli perustuu kauan tunnettuun Wells-Rileyn malliin, jota on käytetty ilmavälitteisten tautien, kuten tuberkuloosin ja tuhkarokon, leviämisrikin arvioinnissa jo 1970-luvulta lähtien.
Ääniympäristö, jossa elämme, on tärkeä osa arkeamme. Se vaikuttaa niin asumiseen, työn tuottavuuteen kuin viihtyvyyteenkin – ja sitä kautta myös hyvinvointiin ja terveyteen. Millaisia terveyshaittoja ympäristömelu meille aiheuttaa, ja miten sitä voidaan mitata ja torjua?
Kiinteistöjen energiankulutus muodostaa valtaosan kasvihuonepäästöistä. Nykyteknologian avulla kiinteistöistä saatavaa dataa voidaan hyödyntää energiatehokkaampien ja viihtyisämpien sisäympäristöjen luomisessa. Hyvinvoivasta kiinteistöstä hyötyvät kaikki.
RIL toteuttaa osana valtioneuvoston Terveet tilat 2028 –toimenpideohjelmaa verkkokyselyn pääsuunnittelijan roolista julkisissa korjaushankkeissa.
Sisäilmakorjaus on aikaa vievä prosessi. Rakennukseen voidaan tehdä erilaisia käyttöä turvaavia toimenpiteitä sisäilmakorjausprosessin aikana ja osallistaa tilankäyttäjiä olemaan mukana prosessissa.
Teollisia mineraalikuituja esiintyy pieninä pitoisuuksina lähes kaikissa rakennuksissa ja taajamien ulkoilmassa. Mineraalikuidut voivat aiheuttaa ohimeneviä ärsytysoireita silmissä, iholla ja limakalvoilla. Suomessa kuitupäästöjä selvitetään yleensä pinnoilta kerättävien näytteiden avulla.
Rakennuksen painesuhteiden hallinta on haaste, joka on erityisesti viime vuosina noussut esiin tiiviimmän ja energiatehokkaamman rakentamisen myötä. FINVAC järjesti huhtikuun alussa webinaarin aiheesta.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) kiinteistöissä on 2000-luvun alusta alkaen tehty tutkimuksia ja korjauksia sisäilman laadun parantamiseksi. Silmä-korvasairaalan leikkausosaston korjaushanke toteutettiin vuosina 2018–2019 tavoitteena parantaa sisäilman laatua.
Rakennusmateriaalien päästöt vaikuttavat sisäilman laatuun monen muun tekijän ohella. Rakennusmateriaaleille on niin meillä Suomessa kuin kansainvälisestikin omat luokituksensa ja merkkinsä osoituksena tuotteiden vähäpäästöisyydestä.