Tutkimus ja teknologia

Sisäilmastoluokitus 2018 julkistetaan toukokuussa

Sisäilmastoluokitus sekä rakennusmateriaalien M1 päästöluokitus ja ilmanvaihtolaitteiden M1 puhtausluokitus ovat merkittävästi parantaneet sisäilman tilaa Suomessa. Luokitus on nyt saamassa neljännen uusitun muotonsa. Vastuu uusimisesta on ollut Sisäilmayhdistyksen lisäksi myös Rakennustietosäätiöllä, joka vastaa luokituksen julkaisemisesta ja luokitusten antamisesta. Tarvittava tutkimus- ja testaustyö tehdään eri tutkimuslaitoksissa. Järjestelmä on edelleen ainoa maailmassa, joka yhdistää kaikki keskeiset sisäolosuhdetekijät yhteen ohjeistukseen.

Onko hengitysoireiden taustalla myös psykologisia tekijöitä?

THL:n ja TTL:n sekä Helsingin yliopiston tutkijat ovat tutkineet hengitystieoireiden taustalla olevia tekijöitä. Hengitystieoireet yhdistetään usein myös sisäilman ongelmiin. Tutkijoiden mukaan toiminnalliset hengitykseen liittyvät oireet ovat suomalaisväestössä tavallisia. Tuoreen tutkimuksen mukaan noin neljänneksellä (26 %) suomalaisväestöstä on hengitystieoireita ilman, että heillä on lääkärin toteamaa hengityssairautta tai objektiivisissa mittauksissa havaittavaa hengityspoikkeamaa.

Lapsuuden kodin kosteusvauriolla ei yhteyttä matala-asteisen tulehdustilan kehittymiseen

Home- ja kosteusvaurioiden vaikutus ihmisiin on vaikeasti tutkittava asia. Siitä on paljon ja jopa ristiriitaista tutkimustietoa. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL jatkanut omia tutkimuksiaan. Niistä selviää, että kosteusvauriolle altistumisen vaikutukset tulehdukseen eivät ole pysyviä tai pitkäaikaisia. Tämä voidaan jopa tulkita niin, että lapsuuden aikaiset kosteusvauriot eivät olekaan niin haitallisia kuin on luultu.

Millä paikalla välttyy sairastumiselta lentokoneessa?

Vaikka matkustamon ilmanvaihto suodatuksineen olisi esimerkillisesi järjestetty, on lentokoneessa aina riski saada haitallinen tautitartunta muilta matkustajilta tai henkilökunnalta. Asiaa on melko vähän tutkittu eikä muistissani ole yhtään merkittävää esitystä aiheesta alan kongresseissa. Äskettäin aiheesta oli kuitenkin mielenkiintoinen Robbie Gonzalezin artikkeli netissä, ja se perustuu USA:ssa tehtyyn tutkimukseen.

Selvitys auttaa sisäilmaongelmien hahmottamista

Tuoreessa asiantuntijaselvityksessä, jonka on on toteuttanut Rakennusteollisuus RT:n toimeksiannosta VTT Expert Services on kartoitettu tyypillisimpiä sisäilmaongelmiin johtavia tekijöitä uudiskohteissa. Selvitys tarjoaa kokemuspohjaista tietoa riskialttiista ratkaisuista, jotta niiltä osataan välttyä jatkossa.

DI Panu Mustakallio väitteli sisäilmasta Aalto-yliopistolla

Kiinnostus sisäilmaa kohtaan kasvaa ja myös alan tohtoreita valmistuu tänä vuonna ennätysmäärä. DI Panu Mustakallio väitteli tammikuussa aiheesta: Konvektiivisten ja säteilevien järjestelmien luomat lämpöolosuhteet sisäympäristössä.( Indoor thermal environment generated by convective and radiant systems). Väitöksen ala on LVI-tekniikka, sisäilmastoteknologia.

Mikä on ulkoilman laatu tänään?

Ulkoilman epäpuhtaudet vaikuttavat vahvasti myös sisäilman laatuun. Nykyinen käytössä oleva ilmanlaatuindeksi kattaa kaikki mittausasemalla mitatut saasteet. Nanoluokan hiukkasten pitoisuutta ei mitata, vaikka niillä on huomattavia terveysvaikutuksia, koska niille ei vielä ole asetettu ulkoilman raja-arvoja.

Sisäilmaan liittyviä väitöksiä valmistuu ennätysmäärä Aalto-yliopistolla

Sisäilma-asiat ovat olleet vahvasti esillä viime kuukausina Aalto-yliopistolla, jossa valmistuu tänä vuonna väitöskirjoja ennätystahtiin. Henna Maula väitteli aiheesta Sisäilmaston vaikutus kokemukseen ja työsuoriutumiseen toimistotyössä ja Tuomo Niemelä paneutui siihen, miten Kustannus- ja energiatehokas peruskorjaus saavutetaan lämpöpumppu -ja talotekniikkaratkaisuilla.

COMBI-tutkimushanke tuottaa tulosta

Tammikuun lopulla järjestettiin Tampereella teknillisessä yliopistossa kokopäiväinen COMBI-tutkimushankkeen tämän vuoden seminaari, missä käsiteltiin tuoreimpia tuloksia. Hanke keskittyy palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien vaikutusten ja ongelmien selvittämiseen ja ratkaisemiseen.

Altistuvatko lapset muita enemmän sisäilman mikrobeille?

Pienten ryömivien lasten hengitysilmassa mikrobien määrä on ilmeisesti suurempi ja lajisto erilainen kuin aikuisten hengitysilmassa. Lasten altistumista mikrobeille on nyt tutkittu THL:n ja TTL:n yhteisessä hankkeessa, jossa rakennettiin robottivauva matkimaan pikkulapsen ryömimistä lattialla.