Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat ovat laatineet katsauksen, johon on koottu viimeisin tutkimustieto suomalaisen väestön altistumisesta puolihaihtuville orgaanisille yhdisteille (SVOC) ja altistumiseen liittyvistä terveysriskeistä.
Talotekniikka mahdollistaa käyttäjilleen terveelliset, turvalliset ja energiatehokkaat rakennukset. Jotta uusien teknologioiden ja digitalisaation tuomista mahdollisuuksista saataisiin paras mahdollinen hyöty, joukko tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoita on käynnistänyt Talotekniikka 2030 -yhteistyömallin.
Rakentamisen elinkaaren eri vaiheisiin laboratoriopalveluita tuottava Labroc Oy viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Yritys tarjoaa mm. monipuolisia analyyseja rakennusten sisäilmaongelmien selvittämiseen ja korjausrakentamiseen.
Kuumuuden ja korkeiden lämpötilojen aiheuttamat terveyshaitat tulevat ilman lisätoimia lisääntymään voimakkaasti jo lähitulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee ja väestö ikääntyy. Miten pärjäämme muuttuvassa ilmastossa, ja mitä keinoja ylilämpenemisen torjumiseksi on?
Sisäilmayhdistys on tuottanut Sisäilmastoluokituksen tueksi uuden oppaan, jossa ohjeistetaan Sisäilmastoluokituksen 2018 käyttöä käytännön laskentaesimerkkien kautta. Oppaalla halutaan yhdenmukaistaa ja ohjeistaa laskennallisia tarkasteluja.
Messukeskuksen Siipi-kongressialue täyttyi jälleen iloisista kohtaamisista, kun 900 sisäilma-alan asiantuntijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta kokoontui vuosittaiseen Sisäilmastoseminaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista, tärkeistä sisäilmaan liittyvistä teemoista. Seminaari järjestettiin tänä vuonna 38. kerran.
Vuoden suurin sisäilma-alan tapahtuma – Sisäilmastoseminaari – järjestetään 14. maaliskuuta Helsingissä, Messukeskuksen kongressialue Siivessä. Päivä tarjoaa jälleen hienon, ajankohtaisen seminaariohjelman sekä upean sisäilma-aiheisen näyttelyn. Seminaaripäivää jatketaan iltatilaisuudella Sokos Hotel Presidentissä, johon saamme vierailevaksi puhujaksi valmentaja, toimittaja Anna Perhon.
Ilmanvaihdon vaikutus ilmavälitteisten infektioiden torjunnassa on tullut Covid-19-epidemian aikana toteen näytetyksi. Koronaviruksen leviäminen pyrittiin pitkään kieltämään muun muassa WHO:n taholta, kunnes tiedeyhteisön pitkäaikainen painostus sai lopulta myös WHO:n myöntämään, että virukset leviävät hengityksen pienhiukkasten mukana lähivyöhykettä pidemmällekin.
Oppimisympäristö on tila, jossa opetus ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, jolloin ne edistävät siellä toimivien ihmisten fyysistä ja henkistä terveyttä. Sisäilmatilanne aiheuttaa koulussa aina jonkinasteisen kriisin. Siinä koulun johtajalla, rehtorilla, on keskeinen asema. Miten rehtorit kokevat sisäilmatilanteen? Entäpä miten oppilaitosten melu vaikuttaa meihin, ja miten se tulisi tilojen suunnittelussa huomioida?
Energian kulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle. Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen seurantaan ja vertailuun käytettävät lämmitystarveluvut päivittyvät vuodenvaihteessa. Tammikuussa 2023 julkaistaan lämmitystarveluvut 16 vertailupaikkakunnalle kuukausi- ja vuositasolla sekä uuden ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 vastaavat tiedot.
Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa, mutta palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa.
Hyvä ilmatiiviys on vakiintunut osa energiatehokasta uudisrakentamista, sillä hyvällä ilmatiiviydellä tavoitellaan matalampaa energiankulutusta. Olemassa olevassa rakennuskannassa tiivistystarve voi tulla ajankohtaiseksi useasta eri syystä rakennuksen iästä riippumatta. Terveet tilat 2028 -ohjelman osana julkaistavassa uudessa tilaajan oppaassa on kuvattu rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen lähtökohtia, jotka liittyvät muun muassa haitallisen kosteuskonvektion ja ilmavirtojen hallitsemiseen sekä asumisviihtyvyyden, energiatehokkuuden, paloturvallisuuden ja ilmaääneneristävyyden parantamiseen.
