Kuumuuden ja korkeiden lämpötilojen aiheuttamat terveyshaitat tulevat ilman lisätoimia lisääntymään voimakkaasti jo lähitulevaisuudessa, kun ilmasto lämpenee ja väestö ikääntyy. Miten pärjäämme muuttuvassa ilmastossa, ja mitä keinoja ylilämpenemisen torjumiseksi on?
Sisäilmayhdistys on tuottanut Sisäilmastoluokituksen tueksi uuden oppaan, jossa ohjeistetaan Sisäilmastoluokituksen 2018 käyttöä käytännön laskentaesimerkkien kautta. Oppaalla halutaan yhdenmukaistaa ja ohjeistaa laskennallisia tarkasteluja.
Messukeskuksen Siipi-kongressialue täyttyi jälleen iloisista kohtaamisista, kun 900 sisäilma-alan asiantuntijaa ja alan tutkimuksesta kiinnostunutta kokoontui vuosittaiseen Sisäilmastoseminaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan ajankohtaisista, tärkeistä sisäilmaan liittyvistä teemoista. Seminaari järjestettiin tänä vuonna 38. kerran.
Vuoden suurin sisäilma-alan tapahtuma – Sisäilmastoseminaari – järjestetään 14. maaliskuuta Helsingissä, Messukeskuksen kongressialue Siivessä. Päivä tarjoaa jälleen hienon, ajankohtaisen seminaariohjelman sekä upean sisäilma-aiheisen näyttelyn. Seminaaripäivää jatketaan iltatilaisuudella Sokos Hotel Presidentissä, johon saamme vierailevaksi puhujaksi valmentaja, toimittaja Anna Perhon.
Ilmanvaihdon vaikutus ilmavälitteisten infektioiden torjunnassa on tullut Covid-19-epidemian aikana toteen näytetyksi. Koronaviruksen leviäminen pyrittiin pitkään kieltämään muun muassa WHO:n taholta, kunnes tiedeyhteisön pitkäaikainen painostus sai lopulta myös WHO:n myöntämään, että virukset leviävät hengityksen pienhiukkasten mukana lähivyöhykettä pidemmällekin.
Oppimisympäristö on tila, jossa opetus ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä, jolloin ne edistävät siellä toimivien ihmisten fyysistä ja henkistä terveyttä. Sisäilmatilanne aiheuttaa koulussa aina jonkinasteisen kriisin. Siinä koulun johtajalla, rehtorilla, on keskeinen asema. Miten rehtorit kokevat sisäilmatilanteen? Entäpä miten oppilaitosten melu vaikuttaa meihin, ja miten se tulisi tilojen suunnittelussa huomioida?
Energian kulutuksen seuranta on lähtökohta tarkoituksenmukaiselle energiankäytölle sekä energiankäytön tehostamiselle. Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen seurantaan ja vertailuun käytettävät lämmitystarveluvut päivittyvät vuodenvaihteessa. Tammikuussa 2023 julkaistaan lämmitystarveluvut 16 vertailupaikkakunnalle kuukausi- ja vuositasolla sekä uuden ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 vastaavat tiedot.
Tampereen yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Aalto-yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston valtioneuvostolle laatiman tutkimuksen mukaan suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinärakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa, mutta palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa.
Hyvä ilmatiiviys on vakiintunut osa energiatehokasta uudisrakentamista, sillä hyvällä ilmatiiviydellä tavoitellaan matalampaa energiankulutusta. Olemassa olevassa rakennuskannassa tiivistystarve voi tulla ajankohtaiseksi useasta eri syystä rakennuksen iästä riippumatta. Terveet tilat 2028 -ohjelman osana julkaistavassa uudessa tilaajan oppaassa on kuvattu rakenteiden ilmatiiviyden parantamisen lähtökohtia, jotka liittyvät muun muassa haitallisen kosteuskonvektion ja ilmavirtojen hallitsemiseen sekä asumisviihtyvyyden, energiatehokkuuden, paloturvallisuuden ja ilmaääneneristävyyden parantamiseen.
WitMill Oy arvioi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) toimeksiannosta yhdessä KPMG Oy Ab:n kanssa terveydensuojelulaissa mainittujen ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysjärjestelmän ja asumisterveysasetuksessa säädettyjen pätevyysvaatimusten toimivuutta. Pätevyysjärjestelmän ulkoisen arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, että järjestelmä on ollut iso harppaus oikeaan suuntaan.
Rakennusten energiaseminaari järjestettiin 9.11., nyt jo seitsemännen kerran. Tänä vuonna tapahtumapaikkana oli upea paviljonkimainen Pikku-Finlandia. Ajankohtaisen aiheen ympärille oli jälleen muodostettu korkeatasoinen ohjelma, ja seminaarissa palkittiin toistamiseen Vuoden energiaratkaisu.
Tuore tutkimus arvioi kahden erilaisen koneellisen jäähdytysjärjestelmän suorituskykyä tyypillisessä nykyaikaisessa toimistorakennuksessa, kun Suomen ilmasto muuttuu. Tarkasteltavina olivat pelkästään ilmanvaihdon tuloilman jäähdytykseen perustuva järjestelmä sekä järjestelmä, joka jäähdyttää sekä ilmanvaihdon tuloilmaa että tiloja.