Asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveydellisten olosuhteiden valvonnan laatua parannetaan. Uudella lailla pyritään siihen, että asuntojen ja oleskelutilojen terveydellisten olojen arviointiin käytetään vain riittävän pätevyyden omaavia asiantuntijoita. Ongelmiin puututaan jatkossa nopeammin, millä ehkäistään terveyshaittojen syntymistä ja pahenemista nykyistä tehokkaammin.
Suomen rakentamismääräyskokoelman kosteuteen liittyvien määräysten ja ohjeiden (RakMK, C2) tavoitteena on kosteudesta johtuvien vaurioiden ja haittojen välttäminen rakentamisessa. Nykyiset määräykset ja ohjeet tulivat voimaan vuonna 1999. Määräykset ovat luonteeltaan pääosin toiminnalliset. Ne eivät ole sitoneet suunnittelijaa ja rakentajaa tiettyyn tuotteeseen tai ratkaisuun. Suunnittelijoilla ja tuotekehittelijöillä on ollut vapaus käyttää uusia ratkaisuja, kunhan ne ovat täyttäneet asetetun toiminnallisen vaatimuksen.
Rakentamisen kosteuskysymysten hallinnan kannalta Suomen rakentamismääräyskokoelman tärkeän osan C 2 uusiminen on alkanut nykymääräysten toimivuuden arvioinnilla. Uusimistarpeen taustalla on kolme päätekijää: maankäyttö- ja rakennuslain muutos (958/2012), EU:n rakennustuoteasetuksen voimaantulo sekä eduskunnan toukokuinen kannanotto rakennusten kosteus- ja homeongelmista. Uuden C 2 -ehdotuksen oletetaan olevan lausuntovaiheessa tämän vuoden lopulla.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖSTÄ kerrotaan, että asumisterveysasetuksen ja terveydensuojelulain muutoksen valmistelu on yhä kesken ja niiden voimaantuloaikataulu on alkuperäisestä venynyt.
Varsinkin kosteusongelmien hoidossa ja selvittämisessä on jo pitkään ollut tarvetta työnsuorittajan pätevyyden osoittamiseen. VTT:n antama henkilösertifikaatti on osoittanut toimivuutensa.
Vuoden alusta rakennusmateriaalien päästöjä mittaavaan M1-luokitukseen tehtiin pieniä lähinnä materiaalien testauksiin liittyviä muutoksia. – Kriteerejä myös järkeistettiin maltillisesti, Rakennustietosäätiön luokituspäällikkö Laura Sariola kertoo.
Viime keväänä eduskunta teki monia, merkittäviä päätöksiä, joilla pyritään saamaan home- ja kosteusasioiden hoito paremmalle tolalle maassamme. Valtioneuvosto sai muun muassa … Lue lisää
Kansanedustaja Tuija Brax, jonka vetämä eduskunnan tarkastusvaliokunta teki kosteus- ja homesasioista laajan muistion keväällä, kaipaa rakennusten kosteusasioiden hoitoon Suomessa lisää ryhtiä.
Terveydensuojelulakia muutetaan olosuhteiden vaatimustasojen osalta. Asetuksella myös selvennetään kenen vastuulla haitta on ja samalla selkeytetään viranomaisten valtuuksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt kesällä lausunnon hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi terveydensuojelulain muuttamisesta sekä esityksen liitteenä olevasta luonnoksesta sosiaali- ja terveysministeriön asetukseksi asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista.
YLE uutisoi vaarallisista desinfiointiaineista 14.1.2013. Desinfiointiaineita on käytetty asuntojen, koulujen ja päiväkotien desinfiointiin kosteus- ja homevaurioiden korjausten jälkeen ja vaurioiden ehkäisemiseksi. Työterveyslaitoksen ohjeiden mukaan desinfiointiaineita ei kuitenkaan tarvita homekorjauksissa. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoittaa myös käyttämästä rakennusten sisätilojen käsittelyyn desinfiointiaineita, jotka sisältävät polymeerisiä guanidiineja.
