Sisäilmapaja12 järjestettiin upeissa ja ainutlaatuisissa puitteissa Lahden Sibeliustalolla. Kaksipäiväinen seminaari tarjosi monipuolisen ohjelman Lahden seudun paikallisista teemoista ja valtakunnallisista aiheista sekä kohtaamisia ja keskusteluita sisäilma-aiheisen näyttelyn lomassa.
Eurooppalaiset sisäilma- ja ilmanvaihtostandardit on tarkoitettu ohjaamaan rakennusten sisäilmasuunnittelua yhtenäisellä tavalla EU-maissa, viime vuosina erityisesti energiatehokkuustarkastelujen kannalta. Keskeinen standardi on EN 16798-1 ja sitä selittävä ja täydentävä tekninen raportti TR 16798-2.
Työterveyslaitos on kehittänyt ohjetta sisäilman laadun ja olosuhteiden arviointiin työpaikoilla osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa. TTL toivoo palautetta ohjeen käyttäjiltä ja sisäilma-asioista kiinnostuneilta. Ohjeen luonnosta voi kommentoida 31.12.2021 asti.
Rakennustietosäätiö RTS on lähettänyt lausuntokierrokselle rakennuksen kosteus- ja mikrobivaurioita käsittelevän ohje-ehdotuksen.
Rakennusten energiaseminaari järjestettiin jo kuudennen kerran. 9.11. Finlandia-talolla pidetyn seminaarin teemana oli ilmastonmuutos ja hiilineutraali rakentaminen. Seminaarissa palkittiin ensimmäisen kerran Vuoden energiaratkaisu, johon saivat osallistua näyttelyyn osallistuneet yritykset ja yhteisöt.
SisäPri-hankkeen – Sisäilmaongelmien korjaamiseen liittyvät investoinnit, priorisointitarpeet ja päätöksenteko kunnissa – mukaan vain neljäsosalla kunnista on pitkän aikavälin investointisuunnitelma. Sisäilmaongelmien ratkaiseminen edellyttää yhtenäisiä toimintatapoja ja toimijoiden välistä yhteistyötä.
REHVAn Covid-ohjeistuksen osana kehitetiin laskentamalli, jolla voidaan vertailla erilaisten ilmanvaihto- ja tilaratkaisujen vaikusta infektioriskiin. Laskentamalli perustuu kauan tunnettuun Wells-Rileyn malliin, jota on käytetty ilmavälitteisten tautien, kuten tuberkuloosin ja tuhkarokon, leviämisrikin arvioinnissa jo 1970-luvulta lähtien.
Työterveyslaitos on tehnyt sisäilmatilanteisiin työkyvyn tuen mallin. Malli tulisi sisällyttää osaksi työpaikan työkykyjohtamista. Työkyvyn tuki on työpaikoilla jatkuvaa toimintaa, joka edellyttää eri toimijoiden yhteistyötä. Myös sisäilmatilanteissa tilojen käyttäjien työkykyä ja työssä jatkamista on tuettava ja työkyvyn heikkenemistä on ehkäistävä.
Julkisella sektorilla työskentelee 30 prosenttia työvoimasta, ja julkisten rakennusten käyttäjinä on vajaa miljoona lasta ja opiskelijaa. Julkisten rakennusten sisäilman laatu ja ilmanvaihdon käyttö on julkisessakin keskustelussa säännöllisesti esiin nouseva teema. Aalto-yliopiston ja THL:n toteuttamassa Työsuojelurahaston tutkimushankkeessa 2019–2021 selvitettiin julkisten rakennusten ilmanvaihdon käyttöaikojen vaikutusta työolosuhteisiin ja sisäilman laatuun.
Sisäilman radonmittauskausi alkoi syyskuun ensimmäisenä päivänä. Vähintään kaksi kuukautta kestävällä mittauksella saadaan luotettava tieto radioaktiivisen radonin pitoisuudesta.
Koronavirus tarttuu pisaroiden ja hienojakoisten aerosolien välityksellä. Isoimmat pisarat putoavat nopeasti alas tai törmäävät esteeseen, mutta kevyemmät (≤100 µm) aerosolit jäävät leijailemaan ilmaan ja kulkeutuvat tilassa ilman mukana. Pienimmät aerosolit, 5–10 µm, pysyvät ilmassa pisimpään ja myös kulkeutuvat ilmassa pisimmälle – jopa yli 2 metrin etäisyydelle. Tilan ilmanvaihdolla onkin tärkeä rooli aerosolien poistumisessa tilasta.
Sisäilmaongelmaisissa asuinrakennuksissa asuu Suomessa arviolta 300 000–500 000 ihmistä. SisäTuki-hankkeessa – Sisäilmasta kärsivien auttaminen ja tukeminen – selvitettiin sisäilmaongelmaisten rakennusten määrää, ongelmien keskeisiä syitä, Suomessa esiintyviä home- ja muita asumisterveysloukkutilanteita sekä toimenpiteitä, joilla sisäilmaongelmista kärsiviä voidaan auttaa.