Rakennustietosäätiön toukokuussa järjestämillä Rakennustietopäivillä kuultiin paljon mielenkiintoista asiaa. CE-merkin käyttö on selvästi yleistymässä. Tampereen teknillisen yliopiston professori Ralf Lindberg painotti esitelmässään, että teknisillä näkökohdilla voi olla luultua vähäisempi osuus rakennuksen elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen.
Tutkimus ja teknologia
Biopolttoaineiden käyttö on Suomelle edullisin tapa saavuttaa päästötavoitteet
VTT ja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ovat saivat toukokuussa valmiiksi selvityksen, jossa arvioitiin työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön tilauksesta EU:n 2030 -ilmasto- ja energiapaketin vaikutuksia Suomen energiajärjestelmään ja kansantalouteen. Toisen sukupolven biopolttoaineiden käytön lisääminen tieliikenteessä tarjoaa Suomelle kustannustehokkaimman tavan saavuttaa toimenpidepaketissa esitetyt kasvihuonekaasujen päästötavoitteet päästökaupan ulkopuolisella sektorilla. Toimenpidepaketista aiheutuvien kansantaloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän maltillisiksi, mutta arvioihin liittyy vielä epävarmuutta.
Hellehaittoja tulee ehkäistä
Kansanterveyslaitos kertoo nettisivuillaan, että helteen haittavaikutukset kohdistuvat herkimmin pitkäaikaissairaisiin, pikkulapsiin ja ikäihmisiin.
Tutkimustietoa – Hyvä sisäilmasto auttaa oppimimaan
Koulujen sisäilmasto-olosuhteet huolestuttavat. Ei riitä, että koulutiloissa ei sairastu, niissä pitäisi pystyä myös tehokkaaseen oppimiseen. SWEGON Air-Academyn ja ruotsin LVI-alan järjestön EMTF yhteisessä webinaarissa professori David Wyon käsitteli aihetta. Hän työskentelee Tanskassa DTU:ssa, professori Fangerin aikanaan perustamassa sisäilmastoyksikössä ICIEE. Wyon kertoi kuinka suuri vaikutus onkaan luokkahuoneen lämpötilalla ja ilman laadulla oppimiseen.
Kosteus- ja homeasiat esillä eduskunnassa syksyllä
Hallituksen kertomus viime vuodelta on valmistunut, siinä valtioneuvosto kertoo eduskunnalle muun muassa Kosteus- ja hometalkoiden avulla saavutetuihin tuloksista ja toimenpide-ehdotuksista. Loppukesästä aihe tulee eduskunnan tarkastusvaliokunnan ja koko eduskunnankin käsittelyyn. Eduskunnan kirjelmän EK 5/2013 perusteella on myös myönnetty määräraha 1,2 miljoonaa euroa ympäristöministeriön koordinoitavaksi.
Tilat on suunniteltava oppimiseen koukuttaviksi
Emme tarvitse niinkään opetustiloja, vaan inspiroivia oppimisympäristöjä. Emme enää puhu myöskään opetusteknologiasta, vaan uudenlaisista sosio-digitaalisista vuorovaikutuksen muodoista. Koulujen ja yliopistojen tilaratkaisujen on oltava sellaisia, että ne koukuttavat oppimiseen. – RYM – Sisäympäristö-ohjelmassa teemme käyttäjälähtöistä ja monitieteistä tutkimusta, joka tuottaa maailman luokan osaamista osaamisympäristöjen suunnitteluun ja rakentamiseen, totesi kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka Helsingin yliopistosta toukokuussa.
Lääkärit tarvitsevat sisäilmastotietoa
Helsingin Sanomat kertoi maaliskuun puolivälissä lääkäriprofessoreiden toiveesta saada Suomeen homeklinikoita. Heidän mielestään sisäilmasyistä oireilevien ja sairastuneiden on vaikea saada kunnollista hoitoa ja diagnoosia, koska sisäilmasairauksien tarkkoja syitä ei tunneta. Monet sairastuneet kertovat pompottelusta ja vähättelystä.
Mistä haitalliset mikrobit tulevat?
Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijat esittivät kevään sisäilmastoseminaarissa mielenkiintoisia väitteitä mikrobien, sienten, homeiden ja bakteerien synnystä rakennuksessa ja erityisesti mikrobiflooran valikoitumiseen ja kasvuun vaikuttavista tekijöistä.
KOULUTUS: Syksyn Sisäilmapaja ”Jottan tarttis tehrä” pidetään Turussa
Sisäilmapaja 6 -seminaari järjestetään 19.-20.11.2014 Turun yliopiston Aerobiologian yksikön tiloissa Yliopistonmäellä. Seminaari on kuulijoille maksuton tilaisuus. Saliin mahtuu 500 kuulijaa.
Uutta tietoa sisäilmaongelmien ratkaisuista
Sisäilmayhdistyksen ja Aalto-yliopiston LVI-tekniikan järjestämään Sisäilmastosemin
Sisäilmaston ongelmat ja etenkin kosteusvaurioihin liittyvät home-ongelmat ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä mediassa. Ongelmia on tällä alueella paljon, sen on todennut eduskuntakin viime kesänä hyväksyessään tarkastusvaliokunnan asiasta tekemän mietinnön. Asia tulee eduskunnassa esille uudelleen keväällä. Tarkastusvaliokunnan työ oli hyvä alku, mutta konkreettisia toimenpiteitä tarvitaan, korosti myös seminaarin avannut asuntoministeri Pia Viitanen, sillä etenkin kosteus- ja homeongelmat vaivaavat meistä monia.
SISÄILMAN RADONIN PITOISUUSARVOT KIRISTYVÄT
EU:N PIIRISSÄ on katsottu tarpeelliseksi kiristää asuntojen radonpitoisuuden vaatimustasoa tasoon 300 Bq/m3. Se on alempi kuin tällä hetkellä Suomessa oleva virallinen vaatimustaso 400 Bq/m3. Suomella on aikaa neljä vuotta ottaa muutos omiin säännöksiin.
Eurooppalaisia sisäilmaston ratkaisuja
REHVA, Euroopan LVI -yhdistysten liitto julkaisemalla ohjekirjasarjaa REHVA Guidebooks, jossa on ilmestynyt jo parikymmentä kirjaa.
